Tiedote 5.10.2018 klo 10.26
Ekologinen kompensaatio on uusi keino turvata meriluonnon monimuotoisuutta, jota ihmisen toiminta merellä, rannikolla ja valuma-alueella heikentää. © Kuva: Riku Lumiaro / YHA-kuvapankki
Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat
Meriluonnon biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia keinoja. Lajien ja elinympäristöjen suojelu ei yksin enää riitä parantamaan Itämeren luonnontilan heikentymistä, joka johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla ja valuma-alueella. Ekologinen kompensaatio on uusi keino turvata meriluonnon monimuotoisuutta. Sen perusajatuksena on hyvittää ihmistoiminnasta aiheutuva paikallinen luonnontilan heikkeneminen jollain toisella alueella.
Ekologiset kompensaatiot osaksi meri- ja ranta-alueilla toteutettavia hankkeita
Ekologinen kompensaatio on Suomessa suhteellisen uusi asia. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat selvittäneet, minkälaiset ekologiset kompensaatiot voisivat lisätä tai ylläpitää luonnon monimuotoisuutta meri- ja ranta-alueilla. SYKEn ja Luken raporttiin on koottu alan keskeisiä käsitteitä sekä katsaus nykyiseen lainsäädäntöön.
”Olemme etsineet esimerkkejä merialueilla toteutetuista ekologisista kompensaatioista muualta maailmasta ja arvioineet, miten ne voisivat soveltua Itämeren olosuhteisiin”, kertoo johtava tutkija Kirsi Kostamo SYKEstä.
”Suomessa ekologisiin kompensaatioihin voisivat kuulua myös valuma-alueen ravinnepäästöjä rajoittavat toimet. Veden laadun parantuminen lisäisi merialueilla ja rannikolla luontohyvityksenä toteutettavan elinympäristön kunnostamisen tai ennallistamisen onnistumismahdollisuuksia”, Kostamo kertoo.
Ekologisen kompensaation onnistumista parantaa kokonaisvaltainen suunnittelu ja kunnianhimoinen toteutus
Meriympäristön monimuotoisuus luo kompensaatioiden onnistumiselle ja seurannalle haasteita.
Ekologinen kompensaatio voi onnistua myös meriympäristössä, kunhan kaikki tehtävät toimenpiteet perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Toimenpiteiden onnistumista voidaan arvioida usein vasta pitkäaikaisen seurannan perusteella. Lisäksi korvaavan kohteen luontoarvojen pysyvyys tulisi varmistaa ekologisella tutkimuksella, seurannalla ja tarvittaessa myös täydentävillä toimenpiteillä.
”Kompensaatiotoimenpiteet tulee myös avata läpinäkyvyyden varmistamiseksi”, lisää tutkija Sanna Kuningas Lukesta.
”Ekologinen kompensaatio ei saa muodostua ohituskaistaksi, joka sivuuttaa luontohaittojen välttämisen ja lieventämisen osana hankesuunnittelua”, muistuttaa tutkija Minna Pekkonen SYKEstä. ”On olemassa elinympäristöjä, luontotyyppejä ja lajeja, joihin kohdistuvia heikennyksiä ei yksinkertaisesti voi hyvittää. Tällaisten harvinaisten ja ainutlaatuisten kohteiden heikentämistä tulisi aina välttää.”
Uudet työkalut ekologiseen rakentamiseen merellä -hanke rahoitettiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta vesiekosysteemien suojelun ja ennallistamisen toimenpiteiden kehittämiseksi. SYKEn ja Luken lisäksi hankkeeseen osallistui Suomen luonnonsuojeluliitto.
Raportti verkossa:
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2018
Lisätietoa
- Johtava tutkija Kirsi Kostamo, Suomen ympäristökeskus, +358 295 251 315, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus, +358 295 251 779, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Meri Kallasvuo, Luonnonvarakeskus, +358 295 327 070, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Tutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, +358 295 326 026 etunimi.sukunimi@luke.fi
-
Hankkeen verkkosivut