Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Merimetsokannassa enää vain lievää kasvua

Tiedote 9.8.2018 klo 8.50
Merimetson poikaisia
Merimetson poikaisia. Kuva Heikki Kotiranta.

Kesällä 2018 merimetsojen pesiä laskettiin noin 26 700 kappaletta. Merimetsokanta kasvoi Suomen merialueilla kolmella prosentilla edellisvuodesta. Lähitulevaisuudessa kantaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta merimetsokanta voi vaihdella alueellisesti paljonkin riippuen muun muassa ihmisen toimista ja merikotkan saalistuspaineesta.

Suomen merimetson pesimäkanta kasvoi nopeasti vuoden 1996 kymmenestä parista yli 20 000 pariin 2000-luvulla. Pesimäkanta on pienentynyt vain kahtena kesänä muutamalla prosentilla talvehtimisalueiden ankarien sääolojen seurauksena. Vuonna 2017 laskettiin kaikkiaan 26 000 merimetson pesää Suomen merialueilta, kun kesän laskentojen jälkeen syyspuolella löydettiin vielä yksi uusi merimetsoyhdyskunta.

Kolmannes merimetson pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja viidennes Saaristomerellä, Selkämerellä sekä Merenkurkussa kussakin. Perämeren osuus kasvoi neljään prosenttiin. Merenkurkun ja Selkämeren välillä pesimäkanta heittelehti jo kolmatta kesää johtuen sekä poikkeamisluvalla että laittomasti tehdyistä pesintöjen häirinnöistä. Kuluneena kesänä Närpiön ulkosaaristosta häädettiin luvattomasti ainakin kaksi yhdyskuntaa, joissa oli yhteensä vähintään 1 200 pesää. Selkämeren kanta pieneni yli 1 600 pesällä ja Merenkurkun kanta kasvoi vastaavasti yli 1 400 pesää edelliskesästä.

Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi vain kolme prosenttia edellisvuodesta ja oli noin 11 930 pesää, joista Selkämerellä 5 505, Merenkurkussa 5 340 ja Perämerellä 1 085 pesää. Suomenlahdella kanta kasvoi viisi prosenttia ja oli noin 8 990 pesää. Kasvu keskittyi Porvoon saariston muutaman vuoden ikäisiin yhdyskuntiin. Saaristomerellä kanta pysyi viime vuoden tasolla ja oli 5 790 pesää.

Suurimmat yhdyskunnat Kirkkonummelta Mustasaareen

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 49 kappaletta yhteensä 85 luodolla ja 65 hehtaarin alalla. Yhdyskuntien määrä oli samaa luokkaa kuin neljänä edeltävänä kesänä. Lähes puolet yhdyskunnista pesi linnustonsuojelualueilla.

Merimetsoyhdyskunta Porissa
Satakuntalainen merimetsoyhdyskunta pesillään kesäkuussa. Kuva Antti J. Lind.


Puolet koko kannasta pesi yhdeksässä suurimmassa yhdyskunnassa. Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Uudessakaupungissa (2 380 pesää), Kirkkonummella (1 793), Eurajoella (1 775 ja 1 160), Vaasassa (1 589), Mustasaaressa (1 551) ja Turussa (1 375). Uudenkaupungin yhdyskunta pieneni lähes 500 pesällä edelliskesästä ja enimmillään 20 merikotkan havaittiin saalistavan yhdyskunnan sisällä samanaikaisesti.

 

Merimetson pesämäärät 2009–2018

Merimetson pesämäärät Suomessa vuosina 2009–2018

Kesän 2017 yhdyskunnista kolmannes pieneni ja kaksi viidesosaa kasvoi. Kahdeksan yhdyskuntaa autioitui ja kokonaan uusia yhdyskuntia havaittiin yhteensä neljä: Haminassa, Porissa, Kristiinankaupungissa ja Kokkolassa. Kristiinankaupungin majakkapesintä oli ensimmäinen ihmisen tekemässä rakennelmassa.

Merialueilla pesintöjä tuhottiin Närpiön lisäksi ainakin Kemiönsaarella yhdessä yhdyskunnassa. Sisämaassa havaittiin kolme pesintäyritystä: Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Ne kaikki tulkittiin hävitetyiksi. Viime vuosien aiemmatkaan kaksi pesintäyritystä Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä eivät ole tuottaneet poikasia.

 

Merimetsokannan prosentuaalinen kasvu 2009–2018

Merimetsokannan prosentuaalinen kasvu vuosina 2002–2018


Merimetson seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.

 

Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2009–2018

Merimetson pesämäärät merialueittain vuosina 2009–2018

 

 Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) vuonna 2018

Merimetsojen alueelliset pesämäärät (kpl) vuonna 2018
 


Lisätietoja

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Linkit

 


Kohderyhmä: