Punaruskeaa jäätä rannikolla ja saaristossa

Uutinen 27.3.2018 klo 12.19

 

Ulkoilija voi merenrannalla liikkuessaan hätkähtää punaruskeaa tai verenpunaista jäätä. Värin aiheuttaja on mitä ilmeisimmin vaaraton leväpigmentti, joka on peräisin hajoavasta ruskolevästä, rakkohaurusta.

Suomen ympäristökeskuksen merikeskukseen on maaliskuussa tullut ilmoituksia punaisesta jäästä. Havaintoja on tehty lounaisessa ulkosaaristossa ja Helsingin edustalla. Paikoin jää on ollut jopa verenpunaista.

Punaiseksi_värjäytynyttä_jäätä_Lauttasaaressa_15_03_2018_kuvaaja_Seppo_Knuuttila_556x303px
Punaruskeaa jäätä Helsingin Lauttasaaressa 15.3.2018. Rakkohauruvalli on lumen ja jään alla parinkymmenen metrin päässä kohdasta, jonka pigmentit ovat värjänneet. © Seppo Knuuttila

Jään on mitä ilmeisimmin värjännyt ruskoleviin kuuluva rakkohauru (Fucus vesiculosus; aiemmin tunnettu rakkolevänä), joka on hajotessaan vapauttanut ympäristöön omaa luontaista punaruskeaa pigmenttiään. ”Helsingin Lauttasaaren rannoilla oli vuodenvaihteen tienoilla monin paikoin niin suuria rakkohauruvalleja, etten muista isompia nähneeni kertaakaan 25 vuoden aikana”, toteaa erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Rakkohauruvalli_Lauttasaaren_rannassa_13_12_2017_kuvaaja_Seppo_Knuuttila_364x198px
Kuvateksti: Pohjasta irronnutta ja rannalle valliksi ajautunutta rakkohaurua Lauttasaaressa joulukuun puolivälissä 2017. © Seppo Knuuttila
 

Rakkohauru on suurin levälajimme. Se kasvaa noin puolen metrin korkuiseksi. Se on kasvia muistuttava levä, ja sitä esiintyy kallio- ja kivikkorannoilla noin puolen metrin syvyydestä aina viiden metrin syvyyteen asti. Sillä on nahkea, litteä ja ruskeanvihreä sekovarsi. Haaroittuvassa sekovarressa on pareittain pulleita ilmarakkoja – niistä levä on saanut nimensäkin. Rakkohaurua on aikoinaan kerätty saaristossa viljelyksille lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Sitä on tiettävästi käytetty myös kasvivärjäyksessä antamaan punertavia, kellertäviä ja ruskeita värisävyjä.

Kevättalvella esiintyy muitakin vettä ja jäätä värjääviä eliöitä. ”Jään ja veden voivat näihin aikoihin värjätä ruskehtavaksi myös kasviplanktoniin kuuluvat mikroskooppisen pienet panssarisiimalevät tai tarttumalevät, jos niitä on runsaasti. Näiden levien tunnistaminen edellyttää kuitenkin aina näytteen tutkimista mikroskoopilla”, kertoo tutkija Heidi Hällfors.

Lisätietoja:

Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:
Punaiseksi_värjäytynyttä_jäätä_Lauttasaaressa_15_03_2018_kuvaaja_Seppo_Knuuttila (.jpg, n. 3 MB)
Rakkohauruvalli_Lauttasaaren_rannassa_13_12_2017_kuvaaja_Seppo_Knuuttila (.jpg, n. 3 MB)
Kuvia käytettäessä kuvaajatieto ja kuvalähde mainittava. Seppo Knuuttila / SYKE


Kohderyhmä: