Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jukka Jormola: Venäjän rajajokien kunnostuksessa tilausta suomalaiselle tietotaidolle

RSS
11.5.2017 Jukka Jormola
JukkaJormola
 

Suomalaiselle kunnostusosaamiselle on nyt tilausta sekä Venäjän rajajoilla että laajemminkin, kun vesistöjen kunnostusta ollaan nostamassa mukaan juuri valmisteilla olevaan koko Venäjän vesistrategiaan.

Rajajokien kalataloudellista kunnostusta on Venäjällä yritetty edistää useissa EU:n rahoittamissa projekteissa, mutta käytännön toimenpiteitä on päästy toteuttamaan vain vähän. Suomen puoleisia osuuksia on kyllä saatu kunnostettua. Vaalimaanjoelta on hyviä esimerkkejä patojen purkamisesta ja muuttamisesta kaloille kulkukelpoisiksi.

Venäjän puoleisilla jokiosuuksilla kunnostukset ovat tyssänneet paljolti lupaviranomaisiin. Jotain on sentään Venäjän puolellakin saatu aikaan: Hiitolanjoella Laatokan lohi pääsee raja-aidan ja patorakenteiden purkamisen ansiosta alimmalle Suomen puoleiselle voimalaitokselle. 

Petroskoin Lososinka-joelle suunniteltiin SYKEssä luonnos Pietari Suuren padon muokkaamiseksi Äänisen lohen nousureitiksi ja lisääntymisalueeksi, mutta hanketta ei saatu toteutukseen konsultin jätettyä tekemättä luvatut piirustukset hankkeeseen. Petroskoin kaupunki yrittää edelleen saada toteutukseen uutta rahoitusta EU-rahojen mentyä hukkaan.

Padon alapuolista lyhyttä jokiosuutta on kunnostettu Äänisen lohen lisääntymisalueeksi paikallisen kalantutkimuslaitoksen toimesta. Jokiosuus onkin harvoja malliksi kelpaavia virtavesikunnostuksen esimerkkejä Venäjällä. Pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomen kalantutkimuksen kanssa on ollut ilmeistä hyötyä.

Valmisteilla olevaan Venäjän vesistrategiaan kaivataan kommentteja myös Suomesta. Tähän kannattaa tarjota malliksi Suomen vesistökunnostustrategiaa. Vesistöjen ja kalojen tutkimus ovat Venäjällä vahvasti eri sektoreita ja niiden välistä yhteistyötä on ollut vain vähän. Venäjän kalatutkijoilla kunnostuksen tietotaitoa kuitenkin löytyy. Venäjällä on rakennettu pitkiä voimalaitosten ohitusuomia sammille Don-joella. Sellaisia tarvittaisiin lohia varten Vuokselle Imatran alapuolella ja Syvärille Laatokan ja Äänisen välillä. Vastaaville olisi tarvetta ympäri maailmaa. Pieni Imatran kaupunkipuro, jossa Vuoksen taimenet nyt kutevat, voi toimia rajan läheisenä esimerkkinä. Yhteistyöhankkeille antaa tukea sekä Venäjän että Suomen kuuluminen Euroopan jokikunnostuksen yhteistyöverkostoon.

Suomella on tarjolla osaamista Venäjän vesistrategian toimeenpanoon. Tulevissa yhteistyöhankkeissa on huolehdittava kaikkien tarpeellisten tahojen, kuten lupaviranomaisten sitouttamisesta hankkeisiin. Venäläisiä vapaaehtoisjärjestöjä kannattaa ottaa mukaan kunnostushankkeisiin, mistä Venäjällä onkin hyviä kokemuksia etenkin vesistöjen kevyessä siivouksessa. Nyt kannattaa myös tehdä hakemuksia Suomen ja Venäjän yhteisiksi lähialuehankkeiksi, kun hankerahoitusta on taas tarjolla.

Jukka Jormola toimii maisema-arkkitehtina SYKEn vesikeskuksessa. Hän osallistui huhtikuussa Jekaterinburgissa eurooppalaisen vesistökunnostuksen yhteistyöverkoston seminaariin. Vapaa-ajalla Jukan löytää salsabilestä ja tanssilavoilta.
Puh. 0295 251 223
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.