Yksi suomalaisen kokeilutoiminnan pioneereista on Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke (HINKU). Alun perin HINKUssa viisi kuntaa lupautui toimimaan ilmastotekojen edelläkävijöinä. Kymmenessä vuodessa aloite on laajentunut 39 kuntaa kattavaksi foorumiksi, joka on ennen kaikkea alusta ilmastomuutoksen hillintää tavoitteleville kokeiluille.
HINKUssa eri toimijat – hallinto, asukkaat ja elinkeinoelämä – toteuttavat kuntansa alueella uusia ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ratkaisuja etsitään erityisesti energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian tuotantoon.
Hyvät käytännöt leviävät muun muassa HINKU-verkoston, monipuolisen viestinnän, tilaisuuksien ja tietokantaohjelma HINKUmapin kautta. HINKUn eräänlaiseksi sisaralustaksi käynnistettiin vuonna 2015 resurssiviisautta tavoittelevien kaupunkien ja kuntien verkosto FISU. Se syntyi Sitran ja Jyväskylän kaupungin kehittämän resurssitehokkuuden toimintamallin pohjalta. Verkostoon on liittynyt 11 kuntaa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koordinoimassa molempia verkostoja.
SYKE ja ympäristöhallinto ovat aktiivisia toimijoita suomalaisessa kokeilukulttuurissa. Kokeilujen kohteena ovat olleet niin vihreä talous, ravinteiden kierrätys, pilaantuneet maa-alueet, vesistöjen kunnostus kuin normien purkukin.
Kokeilujen ja kokeilevan kulttuurin edistäminen on Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja eri alojen toimintatapoja ja tuottaa uutta kasvua. Kokeiluja tehdään monilla aihealueilla, ja toimijajoukko on laaja.
Kokeilut voidaan jaotella esimerkiksi ruohonjuuritason kokeiluihin, kokeilukeskittymiin ja hallituksen strategisiin kokeiluihin. Kokeilukeskittymiä ovat erilaiset kokeiluverkostot, kuten juuri HINKU ja FISU sekä digikunnat. Strategisia kokeiluja ovat muun muassa perustulokokeilu, kielikokeilu ja alueelliset työvoima- ja yrityspalvelukokeilut.
Yhdessä nämä luovat kokeilukulttuuria, joka on laajempi kokonaisuus kuin yksittäiset kokeilut. Kokeilukulttuurissa korostuvat vuorovaikutus ja prosessista oppiminen. Epävarmuus, ennustamattomuus ja epäonnistumisen mahdollisuus tunnustetaan olennaiseksi osaksi kokeiluprosessia. Keskeistä kokeilukulttuurin omaksumisessa on ajattelutavan muutos.
Kokeilujen arviointi on keskittynyt tähän asti yksittäisten kokeilujen arviointeihin. Kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemiseen on käynnistetty Kokeilukulttuuri Suomessa – opit, merkitys, systemaattinen toimintamalli ja suosituksia jatkotoimiksi -hanke (KOKSU).
Hanketta rahoittaa valtioneuvosto ja sen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto ja Innotiimi Oy.
KOKSUssa kokoamme vuoden 2018 aikana kokeilujen ja kokeilukulttuurin annit ja opit ja laadimme suosituksia kokeilukulttuurin hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Arvioimme myös hallituksen Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihankkeen ja hallituksen strategisten kokeilujen merkitystä ja vaikutuksia. Lisäksi tuotamme systemaattisen toimintamallin ja arviointikehikon kokeilukulttuurin edistymisen seurantaan ja laadimme suosituksia kokeilukulttuurin jatkotoimenpiteiksi seuraavalle hallituskaudelle.
Hankeemme on vuorovaikutteinen ja osallistava. Sidosryhmät voivat kertoa näkemyksiään muun muassa kyselyissä, haastatteluissa ja työpajoissa. Kutsummekin kaikki kiinnostuneet kehittämään ratkaisuja tulevaan kokeilutoimintaan!
”Olen Riina Antikainen ja johdan SYKEn Kestävän kiertotalouden strategista ohjelmaa. Vedän KOKSU-hanketta. Vapaa-aikanani suuntaan kuntosalille keräämään uutta puhtia.”
Puh. 0295 251 146
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja
KOKSU
Tieto käyttöön -hankkeet
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.