Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Sarianne Tikkanen: Ekologisella verouudistuksella vauhtia kiertotalouteen

RSS
27.11.2017 Sarianne Tikkanen
 
Sarianne Tikkanen
 

Kiertotaloudesta kohistaan kaikkialla – ja syystäkin. Mutta miten vauhditamme muutosta nykyisestä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta? Varteenotettavan ratkaisun tarjoaa ekologinen verouudistus.

Suomen ja muiden EU-maiden verotuotoista keskimäärin puolet kertyy työn verotuksesta. Ympäristöverojen – lähinnä energia- ja ajoneuvoverojen – osuus on vain noin 7 prosenttia. Luonnonvarojen kaivua ja käyttöä ei juurikaan veroteta. Ihmistyötä ja luonnonvaroja tuotannontekijöinä kohdellaan verotuksessa täysin erilailla. Tämä tukee lineaarisen talousjärjestelmän toimintalogiikkaa, eli suhteellisesti edullisten luonnonvarojen tuhlausta ja kalliin ihmistyövoiman minimoimista. Verotuksen avulla voitaisiin sisäistää luonnonvarojen tuotannon ja käytön aiheuttamat haitalliset ulkoisvaikutukset ja niukkuus kustannuksiin.

Ekologisella verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Ympäristö- ja luonnonvaraverot muodostaisivat nykyistä suuremman osuuden kokonaisverotuloista. Näin kertyneet verotuotot kierrätettäisiin takaisin talouteen, esimerkiksi keventämällä työn verotusta.

Myös tukipolitiikassa on remontoitavaa. Yritystukia maksetaan Suomessa vuosittain noin neljä miljardia euroa. Tukipotista vain 11 prosenttia kannustaa työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan yritysten tai yrityssektorin uudistumiseen. Erityisesti verotuet pönkittävät olemassa olevia teknologioita. Pelkästään energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuriin ja alennettuun sähköverokantaan uppoaa valtioneuvoston selvityksen mukaan  vuosittain noin 600 miljoonaa euroa. Tälläkin summalla voitaisiin vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä.

Suomen nykyinen vero- ja tukijärjestelmä valitettavasti parhaillaan jarruttaa maamme muuttumista kiertotalouden mallimaaksi. Olisi korkea aika luopua status quo’n tukemisesta ja muuttaa verotusta ja yritystukia kiertotalouden ratkaisuja ja innovaatioita vauhdittaviksi.

Kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaankin ekologinen vero- ja budjettiuudistus. Uudistusta suosittelevat niin OECD, IMF, ILO kuin Euroopan komissio ja parlamenttikin. Luonnonvaraverot kannustaisivat materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja siihen, että materiaalit pidetään pitkään kierroissa.

Uudistus nostaisi neitseellisten luonnonvarojen hintaa suhteessa kierrätysmateriaalien hintoihin ja loisi sivuainevirroille kysyntää. Kulutus- ja tuoteveroilla kannustettaisiin tuotteiden pitkäikäisyyteen ja suunnattaisiin kulutusta palveluihin ja jakamistalouteen. Työn verotusta keventämällä vauhditettaisiin osaamis- ja työvoimavaltaisia aloja, kuten tutkimus-, kehittämis-, huolto- ja korjaustyötä. Myös uusien palvelukonseptien, liiketoimintamallien ja teollisten symbioosien kehittäminen edellyttävät ihmistyötä ja luovuutta.

Koko yhteiskunnan läpileikkaava muutos kohti kiertotaloutta ei tapahdu itsekseen tai pelkästään markkinoiden kautta. Toimintaympäristöä, rakenteita, sääntelyä ja ohjauskeinoja on uskallettava muuttaa. Tarvitsemme aktiivisia ja tavoitteellisia toimia poliittisilta päätöksentekijöiltä. Tax bads, not goods -sloganin mukaisesti: verota sitä, mitä et halua kannustaa, älä sitä, mitä haluat kannustaa. Maailma on muuttunut – verojärjestelmää on aika muuttaa.

 

Sarianne Tikkanen on SYKEn tutkija, joka viimeistelee Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjaa ekologisesta verouudistuksesta. Hän työskentelee Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot KIMAT-hankkeessa.
puh. 0295 251 717
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Kommentit (4 kommenttia)
Matti
28.11.2017
klo 15.43
Ekologinen verouudistus on mielenkiintoinen idea. Työn verotus on progressiivista: miten vältetään, ettei ekologisen verouudistuksen myötä siirrytään kohti tasaveroa, jossa köyhimmät väestönosat kärsivät ja rikkaille jää entistä enemmän varaa kuluttaa?
Entä haittaveron perusluonne: mitä teemme verotukselle, jos se toimii kuten haluamme ja haitta vähenee? Johtaako tämä aina vain kovempaan verotukseen niille, jotka vielä ko. raaka-ainetta, tuotetta tai palvelua joutuvat kuluttamaan? Näin kai ainakin tupakan
kohdalla on tapahtunut, ja hyvä niin, mutta entä jos kyseessä onkin ruoka ja lämmitys?
Lauri Kivekäs
28.11.2017
klo 15.51
Jätevero toimii juuri näin ja on luonut markkinat betonin kierrätykselle jo 20v ajan. Kierrätysaste on yli 80%. Verotuotto lienee pieni, koska vero toimii tavoitteensa mukaisesti eli ohjaa kierrätykseen. Luonnonkiviaineksen verottaminen ei ole järkevää,
koska 65% käytöstä kohdistuu rakentamiseen, jossa lopputilaaja on julkinen sektori ja 15% asuinrakentamiseen.
Jussi Mattila
29.11.2017
klo 16.18
Kirjoittaja ei määrittele tarkemmin, minkä luonnonvarojen otosta verotettaisiin. Kiviainesvero on ollut esille useaan otteeseen. Aina on todettu, että siinä valtio verottaisi lähinnä itseään ja kuntia. Lopputuloksena olisi joko entisestäänkin kasvava infran
korjausvelka tai että verotulot ohjattaisiin takaisin infrarakentamiseen. Kiviainesten verottamisen ohjausvaikutus tulisi olemaan pyöreä nolla. Suomessa otetaan kiviainesta noin 100 Mtn vuodessa, pääasiassa maarakentamiseen ja kaivosteollisuuden käyttöön.
Maarakentamiseen käytettävää kiviainesta voi korvata lähinnä vain betonimurske, jota syntyy vain noin sadasosa tästä määrästä. Lisäksi tuo betonimurske kierrätetään uuteen käyttöön lähes täysin jo nyt.
Sarianne Tikkanen
18.12.2017
klo 16.26
Kiitos asiantuntevista kommenteista! Työn verotuksen suhteellisen osuuden vähentyessä on tosiaan vaara, että verojärjestelmän progressiivisuus vähenee. Ympäristöverot, etenkin energiaverot, voivat kohdistua alempiin tuloluokkiin suhteellisesti eniten.
Verouudistusta suunniteltaessa nämä seikat tulee huomioida. Työn verotuksen keventäminen voidaan esimerkiksi kohdistaa vain alempiin tuloluokkiin. Ympäristöverojen regressiivisiä vaikutuksia voidaan kompensoida veromallilla tai muilla keinoin. Ohjaavan päästöveron
tarkoituksena on vähentää päästöjä aiheuttavaa toimintaa. Tällöin myös verotuotot pienenevät. Kokonaisuudessaan verojärjestelmä ei voi perustua pelkästään ohjaaviin veroihin. En usko, että luonnonvarojen käyttö loppuu kokonaan, vaikka niille asetettaisiin
kohtuullinen resurssivero. Vero kuitenkin auttaisi ottamaan huomioon haitallisia ulkoisvaikutuksia ja ohjaisi resurssitehokkuuteen. Luonnonkiviaineksia verottaessaan valtio tosiaan verottaisi lähinnä itseään ja kuntia. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös julkisen
sektorin materiaalivirtojen käyttöä ohjattaisiin kohti ekologisesti kestäviä käytäntöjä. Uskoisin, että verolla voitaisiin lisätä kierrätysmateriaalien tai muiden kiviainekselle vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä. Esimerkiksi puuta voitaisiin käyttää rakentamisessa
nykyistä enemmän. VM:n vuoden 2012 selvityksen mukaan maa-ainesverolla olisi myönteisiä vaikutuksia kierrätykseen. On tosin epäilty, että ohjauksen sijaan vero johtaisi rakennuskustannusten nousuun. Toisaalta kustannustasoa voisi alentaa kierrätysmateriaalien
markkinoiden kehittyminen ja hintojen lasku. Esimerkiksi kierrätysbetonin käyttö on edullisempaa kuin luonnonkiviaineksen käyttö. Maa-ainesveroja on käytössä Euroopan maista mm. Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa, Eestissä ja Belgiassa. Maa-ainesverot
kattavat useimmiten hiekan ja soran, mutta myös saven, graniitin, kalkkikiven sekä joitakin muitakin kaivannaisia.