Suomenlahdella merenpinnan arvioidaan nousevan 30 – 90 cm seuraavan sadan vuoden aikana
ilmaston lämmetessä. Muutos tulee vaikuttamaan merenrantojen elinympäristöihin ja lajiyhteisöihin. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, Helsinki. © Ninni Mikkonen
Luonnonsuojelualueiden tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ilmastonmuutos tuo tähän tehtävään uusia haasteita, sillä sen vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä. Suomen ympäristökeskus on julkaissut esiselvityksen ja käynnistänyt hankkeen, jossa arvioidaan ensi kertaa Suomen suojelualueverkoston riittävyyttä muuttuvassa ilmastossa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon voimistuvat lähivuosikymmeninä
Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee pohjoisilla leveysasteilla selvästi nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suojelualueiden luontoon voivat siten olla nopeita ja merkittäviä. Suojelualuesuunnittelussa ei ole kuitenkaan perinteisesti varauduttu voimakkaisiin muutoksiin.
”Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon näkyvät paikoin jo nyt. Tulevaisuudessa joidenkin suojelualueiden lajien ja luontotyyppien ilmastollisesti suotuisat alueet saattavat siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamiseen liittyy kuitenkin myös epävarmuuksia. Näiden voimakkaiden, mutta vaikutuksiltaan epävarmojen, muutosten johdosta luonnonsuojelu on huomattavien haasteiden edessä. Tarvitaan sopeutuvaa, muutosten ennakointiin perustuvaa ja joustavaa suojelusuunnittelua”, sanoo vanhempi tutkija Kaisu Aapala Suomen ympäristökeskuksesta.
Ilmastonmuutoksen ennusteiden mukaan lämpötila nousee Suomessa 2 - 6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Myös vuotuisten sademäärien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi.
Suojelualueverkoston riittävyydestä muuttuvassa ilmastossa tarvitaan tietoa
Sopeutuvan suojelusuunnittelun tueksi tarvitaan tietoa lajien ja luontotyyppien herkkyydestä ilmastonmuutokselle.
”Suomessa on tutkittu erityisesti lintujen ja perhosten levinneisyysalueiden sekä lajien runsaussuhteiden muutoksia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ilmaston muuttuessa suojelualueilla on keskeinen merkitys linnuille. Lisää tietoa tarvitaan muista eliöryhmistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri elinympäristöihin”, sanoo projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta
Ilmastonmuutoksen nopeus ja suojelualueiden topografian ominaispiirteet ovat myös keskeisessä osassa, kun arvioidaan suojelualueverkoston sopeutumiskykyä. Maanpinnanmuodoiltaan ja elinympäristöiltään monipuoliset suojelualueet voivat tarjota erilaisia pienilmastoja ja siten turvapaikkoja lajistolle ilmaston muuttuessa.
Kohti ilmastoviisasta luonnonsuojelua
Ilmastoviisas luonnonsuojelu ottaa ilmastonmuutoksen vaikutukset suunnitelmallisesti huomioon sekä suojelusuunnittelussa että -toimenpiteissä. SYKEssä nyt julkaistu esiselvitys ja sen jatkona käynnistynyt tutkimushanke Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) tukevat askeleita kohti tätä tavoitetta. Suojelualueverkoston arviointi ilmastonmuutoksen näkökulmasta tehdään nyt ensimmäistä kertaa.
Linkkejä aiempiin tutkimuksiin:
Lisätietoja hankkeesta
Hankkeen projektipäällikkö
Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hankkeen vastuullinen johtaja
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 647, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja tutkimuksesta
Tutkimusmenetelmät, paikallisilmaston muutosnopeus
Erikoistutkija Risto Heikkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 151, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset perhoslajistoon
Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 534, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintulajistoon
Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 747, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuva tiedotusvälineiden käyttöön