Tiedote 12.12.2017 klo 8.46
Tarvaalan Biotalouskampuksen kosteikko toimii yhtenä hankkeen pilottikohteista. Kuva: Tarja Stenman
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ovat käynnistäneet kaksi vuotta kestävän yhteishankkeen, jossa tutkitaan biopolymeeripohjaisten luonnonmukaisten saostuskemikaalien kykyä sitoa ravinteita maatalouden valumavesistä sekä näin syntyvän lietteen lannoitusominaisuuksia. Hankkeessa kartoitetaan lisäksi kotimaisia biopolymeerilähteitä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia biopolymeereihin liittyen.
Suuri osa fosforista ja muista ravinteista huuhtoutuu tällä hetkellä sade- ja sulamisvesien mukana pelloilta vesistöihin ja heikentää siten vesistöjen tilaa. Maanviljely on toisaalta samanaikaisesti riippuvainen keinolannoitteista, joiden valmistukseen käytettävät maailman fosforivarannot ovat rajalliset. Hankkeella pyritään edistämään sekä vesiensuojelua että ravinteiden kierrätystä ja parantamaan samalla edellytyksiä kestävämmän maatalouden kehittämiselle.
Biopolymeerien käyttöä erilaisten jätevesien käsittelyssä on tutkittu muualla maailmassa tätä ennenkin, mutta Suomessa asiaa on tutkittu verrattain vähän – varsinkin maankäytöstä aiheutuvan vesistökuormituksen osalta. Nyt käynnistetty hanke on osa vesienhoidon ja ravinteidenkierrätyksen kärkihankeohjelmaa, ja sen rahoittaa ympäristöministeriö.
Biopolymeerit hajoavat luonnossa epäorgaanisia molekyylejä nopeammin
Biopolymeerit – kuten kitiini, tanniini, ligniini ja tärkkelys – ovat biomolekyylejä, joita jalostamalla voidaan tuottaa vesien puhdistukseen soveltuvia luonnonmukaisia saostuskemikaaleja. Niiden etuna perinteisiin alumiini- ja rautapohjaisiin saostuskemikaaleihin verrattuna on niiden raskasmetallittomuus ja biohajoavuus, jolloin syntyvää lietettä on helpompi käyttää lannoittamiseen. Biopolymeerit eivät sisällä myöskään perinteisten kemikaalien sisältämiä suoloja kuten sulfaattia.
Biopolymeerien kykyä ravinteiden, erityisesti fosforin, pidättämiseen tutkitaan hankkeessa sekä laboratoriokokein että maastossa kahdella eri paikkakunnalla. Pilottikohteet sijaitsevat Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla Saarijärvellä sekä maatilalla Siikajoen Ruukissa. Myös kokeet biopolymeerilietteen soveltuvuudesta lannoituskäyttöön toteutetaan Tarvaalan kampuksella.
Potentiaalisia biopolymeerejä syntyy runsaasti teollisuuden sivujakeina, mutta kotimaisista raaka-aineista ei toistaiseksi jalosteta vesien käsittelyyn soveltuvia biopolymeerejä. Biopolymeerien tuotantoon ja tutkittavaan vesiensuojelu- ja ravinnekierrätyskonseptiin voi liittyä paljonkin liiketoimintamahdollisuuksia, joita hankkeessa selvitetään yhdessä aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Hankkeen maastokokeista odotetaan ensimmäisiä tuloksia loppuvuodesta 2018.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 801, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 582, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Projektipäällikkö Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK),
puh. 040 5852197, etunimi.sukunimi@jamk.fi