Sandöfjärdenillä hapetus- pumppauksessa käytettävä laite. Kuva: Vesi-Eko Oy

Yhteispohjoismaisessa kolmivuotisessa PROPPEN -tutkimuksessa selvitetään, voidaanko happipitoisen pintaveden pumppaamisella pohjanläheiseen veteen parantaa hapettomuudesta kärsivien rannikkovesien tilaa. Alustavien tulosten mukaan happioloja on mahdollista parantaa, mutta onnistuminen riippuu hyvin paljon hapetettavan vesialueen syvyysolosuhteista ja virtauksista.

Hankkeen kahdella koealueella läntisen Suomenlahden Sandöfjärdenin selällä ja Tukholman sisäsaariston Lännerstasundetilla toteutettiin viime kesänä hapetuspumppaukset. Sandöfjärdenillä pumppaus aloitettiin kesäkuussa ja lopetettiin lokakuun alussa vesien sekoituttua. Ruotsin Lännerstasundetilla toteutettiin verraten lyhyt kolmen viikon hapetuspumppausjakso kesäkuussa.

Hapetuspumppauksen vaikutuksissa alueellisia eroja

Pumppauksen vaikutuksia veden ja pohjasedimentin tilaan seurattiin kummallakin alueella jatkuvilla automaattimittauksilla ja perinteisen näytteenoton ja laboratorioanalytiikan avulla. Sandöfjärdenillä pohjan läheinen vesi pysyi hapellisena loppukesään saakka, mutta käytetty pumppauskapasiteetti ei riittänyt pitämään aluetta hapellisena koko kesäkautta. Veden pysyessä hapellisena fosforipitoisuus oli matala, mutta hapen loppumisen seurauksena fosforipitoisuus nousi nopeasti lähes hapetusta edeltävien vuosien tasolle.

Lännerstasundetilla pumppauskapasiteetti on alueen kokoon nähden suurempi ja siellä pohjan läheinen vesi saatiin hapelliseksi muutamassa viikossa. Pumppaus voimisti paikallisia virtauksia mikä mahdollisti happipitoisen veden pääsyn aiemmin hapettomalle pohjalle. Pumppausalueen fosforipitoisuus pysyi selvästi matalampana kuin viereisellä vertailualueella, mikä selittyy hapetuksen ja laimenemisen yhteisvaikutuksella.

Paikallisilla oloilla näyttää olevan hyvin merkittävä vaikutus hapetuspumppauksen tuloksiin. Kummallakaan koealueella pumppauksen ei havaittu siirtävän ravinteita pintakerrokseen. Pumppaus lämmitti pohjanläheistä vettä, mikä osaltaan lisää hapen kulumista.

Pumppaustehoa lisätään Sandöfjärdenillä

Tulevan avovesikauden kokeet aloitetaan touko-kesäkuussa. Sandöfjärdenillä pumppaustehoa lisätään noin 50 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Pumpattava vesi otetaan myös aiempaa syvempää, millä pyritään vähentämään lämpenemisestä aiheutuvaa hapenkulutusta pohjalla. Lännerstasundetilla pumppausjakso toteutetaan samanlaisena kuin viime kesänä. Erityisesti seurataan pumppauksen vaikutuksia happipitoisen veden virtauksiin ja sekoittumiseen pohjan lähellä. Hankkeesta valmistuu keväällä 2012 loppuraportti, jossa arvioidaan hapetuspumppauksen toimivuuden ja ekosysteemivaikutusten ohella menetelmän riskejä ja kustannustehokkuutta.

PROPPEN -hankkeeseen osallistuvat Suomesta SYKE, Vesi-Eko Oy, Helsingin yliopisto ja Pöyry Finland Oy. Ruotsista mukana on Stockholm Vatten sekä Tanskasta VitusLab, Pöyry AS ja ympäristöntutkimuslaitos NERI. Hanketta koordinoi SYKE ja sen päärahoittaja on Ruotsin Naturvårdsverket.

Lisätietoja:

Yksikönpäällikkö Heikki Pitkänen, SYKEn merikeskus
puh. 040 582 3182, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, SYKEn merikeskus
puh. 0400 148 532, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Varajohtaja Marko Reinikainen, Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema, puh. 0400 490 674

Toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy, puh. 044 279 8603

Limnologi Christer Lännergren, Stockholm Vatten, tel. +46 73 914 2454

Valokuva tiedotusvälineiden käyttöön

PROPPEN hapetuslaite (jpg, 2816 kt)

• www.ymparisto.fi/syke/proppen