Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Itämeren silakoissa yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä – päästöjen rajoitukset vaikuttavat

Tiedote 21.3.2018 klo 9.17

Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy mittaustuloksissa.

Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Elohopean pitoisuus on säilynyt ennallaan. Se on selvästi pienempi kuin EU:ssa asetettu enimmäispitoisuus.

Ympäristömyrkyt_silakoissa_2018_556px
 
 

Sen sijaan vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä ja teollisuudessa käytettävien perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) pitoisuudet ovat kasvaneet hieman vuodesta 2009. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa. Perfluorattujen yhdisteiden käyttöä on alettu rajoittaa vasta viime vuosina. Niiden runsaan käytön ja pitkäikäisyyden vuoksi yhdisteet ovat vasta siirtymässä Itämereen.

Metalleista vain arseenin kokonaispitoisuudet silakoissa ovat jonkin verran kasvaneet vuoteen 2002 verrattuna. Kaloissa arseeni on pääosin orgaanisessa muodossa, jota yleensä pidetään ihmiselle haitattomana.

 

silakoita_vadissa_556px
Itämeren silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat 2000-luvulla pienentyneet alle puoleen. © Seppo Knuuttila

Kalan syönnistä saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat

Ympäristömyrkyistä huolimatta kalan käyttö on turvallista ja terveellistä. Sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.

”Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät useampia kalalajeja. Eviran mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita eikä Itämerestä pyydettyjä lohia tai taimenia useammin kuin 1–2 kertaa kuukaudessa,” kertoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Rasvaiset kalat keräävät ympäristömyrkkyjä

Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä kertyy eniten Itämeren rasvaisiin kaloihin, kuten kilohailiin ja silakkaan, jotka ovat Itämeren lohen pääasiallista ravintoa.

Arvioiden mukaan jopa yli 80 prosenttia suomalaisten dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kokonaissaannista tulee luonnonkalasta. Suomalaisten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille vähenee, kun näiden yhdisteiden pitoisuudet pienenevät Itämeren rasvaisessa kalassa.

Uudet tulokset liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkivaan EU-kalat III -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston kanslia.

Lisätietoja

Hannu Kiviranta
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 029 524 6361
etunimi.sukunimi@thl.fi

Jaakko Mannio
johtava tutkija ( vesien ja merenhoitoon ja vaarallisiin aineisiin liittyvät kysymykset)
SYKE
p. 029 525 1406
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Janne Nieminen
professori, tutkimusyksikönjohtaja
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
p. 050 463 9586
etunimi.sukunimi@evira.fi

Timo Myllylä
erityisasiantuntija (kalanäytteet)
Luke
p. 029 532 7088
etunimi.sukunimi@luke.fi


Kohderyhmä: