Tiedote 30.9.2016 klo 12.06
Kuva: Riku Lumiaro, YHA Kuvapankki
Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja SYKE tiedottavat
Järvien rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta vähentäen omega-3 rasvahappojen tuotantoa. Kirkasvetisten, niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa on 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3 rasvahappoja kuin ruskeavetisten tai rehevien järvien ahvenissa.
Kalojen tiedetään olevan terveellistä ravintoa, koska ne sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä, ihmisen terveydelle välttämättömiä rasvahappoja. Tärkeimpiä ja tunnetuimpia ovat omega-3 rasvahapot EPA ja DHA. Kalat eivät kuitenkaan pysty itse valmistamaan näitä rasvahappoja vaan ne ovat levien tuottamia ja siirtyvät ravintoverkossa eläinplanktonin kautta kaloihin. Kaikki leväryhmät eivät pysty tuottamaan EPA ja DHA rasvahappoja. Levistä parhaita kyseisten rasvahappojen tuottajia ovat nielulevät, piilevät, kultalevät ja panssarisiimalevät, joita esiintyy runsaimmin niukkaravinteisten kirkasvetisten järvissä.
Järvien rehevöityminen ja valuma-alueelta huuhtoutuva vesiä tummentava humusaines muuttavat leväyhteisöä rasvahappotuotannon kannalta epäedullisemmaksi. Rehevöitymisestä hyötyvät erityisesti sinilevät ja viherlevät, joiden omega-3 rasvahappojenpitoisuus on erittäin pieni.
Euastrum bidentatum koristelevä. Kuva: Reija Jokipii
Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä havaitsi, että kasviplanktonbiomassan EPA ja DHA sisältö väheni järvien rehevöitymisen ja tummumisen myötä. Tämän seurauksena havaittiin EPA ja DHA pitoisuuden vähenevän merkittävästi myös kookkaiden kalaravintoa syövien ahventen lihaskudoksessa. Tämä on ensimmäinen kerta kun kasviplanktonin rasvahappopitoisuuden osoitetaan vaikuttavan petokaloihin asti.
Tutkimus on pääosin toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa AKVA-ohjelmaa. Tutkimusaineistossa yhdistettiin 40 levälajin kasvatus ja rasvahappokoostumus ympäristöhallinnon kasviplanktonaineistoon yli 700 järvestä, josta valittiin 14 rehevyydeltään ja väriltään erityyppistä järveä ahvennäytteiden keräämiseen ja määrittämiseen.
Rehevöityminen on edelleen ongelma monissa Suomen vesistöissä ja vesien tummumista on viime vuosikymmenten aikana havaittu koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Tutkimustuloksien mukaan ruskeavetisten tai rehevien järvien kookkaiden ahvenien DHA ja EPA pitoisuudet olivat 1,5–1,9 kertaa alhaisempia kuin kirkasvetisissä järvissä. Järvien rehevöitymisellä ja tummumisella on siis merkittävä heikentävä vaikutus niistä pyydettyjen ahventen laatuun ihmisravintona.
Tutkimus on julkaistu Environment International -julkaisusarjassa
Kirjoittajat:
- S.J. Taipale, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto
- K. Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Jyväskylän yliopisto
- U. Strandberg, Itä-Suomen yliopisto
- K.K. Kahilainen, Helsingin yliopisto
- M. Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
- M. Hiltunen, Itä-Suomen yliopisto
- E. Peltomaa, Helsingin yliopisto
- P. Kankaala, Itä-Suomen yliopisto
Tutkimushankkeen verkkosivu
Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö, dos. Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Terla-hankekonsortion johtaja, dos. Paula Kankaala, Itä-Suomen yliopisto, p. 029 445 3046, etunimi.sukunimi@uef.fi
Yliopistolehtori, dos. Sami Taipale, Jyväskylän yliopisto, p. 040-8054121, etunimi.sukunimi@jyu.fi