Tiedote 23.11.2017 klo 9.05
© Laura Mononen
Erilaisilla kaukokartoituspohjaisilla paikkatietoaineistoilla ja indikaattoreilla voidaan lisätä luonnon tarjoamien ekosysteemipalvelujen systemaattista seurantaa. SYKEn luontoympäristökeskuksen biodiversiteetti-yksikön tutkija Laura Monosen mukaan mittareilla ja kartoilla voidaan myös lisätä ymmärrystä ekosysteemien merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille sekä numeerisesti että alueellisesti. Asiaa koskeva väitös tarkastetaan perjantaina 24.11.2017 Itä-Suomen yliopistossa.
Monosen väitöskirjassa tutkittiin ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden kuvaamiseen soveltuvia mittareita numeeristen indikaattoreiden sekä paikkatiedon avulla. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten menetelmien ja aineistojen mahdollisuuksia edistää ekosysteemien ja niistä saatavien palvelujen seurantaa.
Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon mahdollistamia hyötyjä ihmisten hyvinvoinnille. Hyödyt voivat olla aineellisia, kuten ravinto ja raaka-aineet tai aineettomia, kuten ekosysteemien puhdistusprosessit ja luonnon virkistyskäyttö.
Tutkimuksessa kehitettiin Suomen 28 tärkeäksi tunnistetulle ekosysteemipalvelulle kullekin neljä indikaattoria, jotka kuvaavat kyseisen ekosysteemipalvelun saatavuuden kannalta tärkeitä rakenteita, ekosysteemin toimintaa, hyötyä ja niiden arvoja. Arvot voidaan jakaa neljään kategoriaan sen mukaan, kuvaavatko ne palvelujen arvoa taloudellisesta, sosiaalisesta, terveyden vai itseisarvon näkökulmasta. Toistuvasti kerättyjen aineistojen ja indikaattorien avulla voidaan seurata ekosysteemipalvelujen saatavuuden kehittymistä. Samalla lisätään ymmärrystä luonnon ja ihmisen välisistä vuorovaikutussuhteista.
Kaukokartoitus ja kansalaishavainnot soveltuvat metsälintujen elinympäristöjen seurantaan
Laura Mononen
Erilaisin kaukokartoitusmenetelmin voidaan tuottaa tietoa ympäristön rakennepiirteistä maantieteellisesti. Monosen tutkimuksessa selvitettiin laserkeilaus- ja kansalaishavaintoaineistojen soveltuvuutta metsälintulajien pesimäaikaisten elinympäristöjen kartoittamiseen, sekä pohdittiin aineistojen käytettävyyttä ekosysteemipalvelututkimuksessa.
Tutkimuksessa selvisi, että kansalaishavaintoaineistojen huolellisella käytöllä voidaan tuottaa mitattua tietoa lintulajien suosimista elinympäristöistä. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin jo entuudestaan tunnettu tieto lajien suosimista elinympäristöistä. Tiedon avulla voidaan jatkotutkimuksissa ennustaa lajeille tärkeitä elinympäristöjä maisemassa. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi alueiden käytön suunnittelussa. On kuitenkin tärkeää, että kansalaishavaintoaineistojen sisältämiin vinoumiin, kuten esimerkiksi aineiston peittävyyteen ja sijaintivirheisiin, suhtaudutaan vakavasti. Lisäksi aineisto on käsiteltävä tutkimuskäyttöön soveltuvaan kuntoon ennen sen analysointia.
Laserkeilausaineistoilla saadaan tarkempaa tietoa metsän rakennepiirteistä ja päästään käsiksi tietoon, johon optiset kaukokartoitusmenetelmät eivät riitä. Menetelmällä saadaan tietoa esimerkiksi metsän erirakenteisuudesta, joka on yksi tärkeistä tekijöistä tiettyjen lintulajien elinympäristön valinnassa. Laserkeilausaineiston avulla saatujen paikkatietotasojen katsottiin soveltuvan myös ekosysteemipalvelujen kartoitukseen, jossa palvelut linkitetään niitä tuottaviin ekosysteemien tai kasvillisuuden rakennepiirteisiin.
Ekosysteemipalvelujen kartoitustyöllä pyritään löytämään ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi sekä etsitään keinoja ehkäistä ekosysteemien tilan huononeminen.
Väitös
Monitoring ecosystem services and biodiversity – From biophysical metrics to spatial representations
Väitöstilaisuus pidetään perjantaina 24.11. klo 12.00 Educa-rakennuksen auditoriossa E100 (Tulliportinkatu 1, Joensuu)
Lisätietoa
Tutkija Laura Mononen, Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 432, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisää aiheesta