METSO on metsien monimuotoisuuden turvaamista monella rintamalla

Tiedote 7.5.2015 klo 9.00
Luontoretkellä METSOn metsässä
Tyypilliset METSO-kohteet ovat kooltaan 5–20 hehtaaria, laajat noin 50–300 hehtaaria. Ne voivat pitää sisällään useita elinympäristöjä. Kuva Paraisten Granvikista METSOon valtionperintönä tulleelta 250 hehtaarin kohteelta. © Kuva: Kimmo Syrjänen

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat 7.5.2015 

Vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) suosio maanomistajien keskuudessa jatkuu vuodesta toiseen. Vuonna 2008 käynnistyneessä ohjelmassa turvattiin viime vuonna ennätyksellisen suuri metsäpinta-ala, mikä osoittaa luonto- ja virkistysarvoista kiinnostuneiden metsänomistajien löytäneen ohjelman ja luottavan vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. METSOssa tapahtuu paljon muutakin, kertoo ohjelman tuore tilannekatsaus.

Valtio ja metsänhoitoyhdistykset osallistuvat METSOon

Vuonna 2014 Metsähallitus suojeli 13 000 hehtaaria valtion talousmetsiä osana METSO-ohjelmaa. Suojelluilla alueilla on erityinen merkitys monimuotoisuudelle ja ne tukevat alueellisia matkailuyrityksiä ja virkistyskäyttöä. Ohjelmaan tuli valtiolta mm. suuria yhtenäisiä kohteita, joiden veroisia ei maanomistukseltaan pirstoutuneilta yksityismailta ole juurikaan saatavilla – hyvänä esimerkkinä kansallispuistoksi perustettu Teijon retkeilyalue Lounais-Suomessa. Metsähallitus ottaa myös talousmetsien hoidossa monimuotoisuuden vastuullisesti huomioon ja on ollut edelläkävijä esimerkiksi riekkosoiden ennallistamisessa.

Useissa tutkimuksissa on todettu metsänhoitoyhdistysten olevan taho, jolta metsänomistajat haluavat mieluiten vastaanottaa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvää neuvontaa. Metsänhoitoyhdistyksille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella METSO tunnetaan yhdistyksissä varsin hyvin ja siitä ollaan valmiita kertomaan niille metsänomistajille, joilla on ohjelmaan sopivia metsiä. Yhdistysten saama taloudellinen hyöty kohteiden välittämisestä ohjelmaan ei vastaa metsänhoidosta saatavaa tuottoa, mutta METSO nähdään osana hyvää asiakaspalvelua.

Tutkimus luo yhteistyön ja onnistumisen edellytyksiä

”Yksi ohjelman onnistumisen edellytyksistä on laadukas hanke- ja tutkimustoiminta, joka myös lisää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tietämystä METSOsta” kertoo projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta.

METSO-rahoituksella toimivissa luonnonhoito­hankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa on kehitetty käytännön toimintatapoja, joiden avulla monimuotoisuutta voidaan turvata osana metsien hoitoa ja metsätaloutta. Puutteellisesti tunnettujen metsälajien PUTTE-tutkimusohjelman hankkeissa on löytynyt jo useita satoja Suomelle sekä kymmeniä tieteelle uusia lajeja.

”Luonnonvarakeskuksen tutkimukset osoittavat, että METSOon saadaan mukaan monimuotoisuudelle merkittäviä metsiä, joissa elää myös uhanalaisia metsälajeja”, toteaa tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta.

Metsien vapaaehtoinen turvaaminen hyödyttää monia

METSOn rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat supistumassa. METSO-ohjelmasta hyötyvät kuitenkin niin metsänomistajat, metsäteollisuus kuin valtiokin. METSO on myös hyvä esimerkki erilaisten toimijoiden sujuvasta yhteistyöstä sekä yksi kotimaisen metsäteollisuuden ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäjistä. Ennen kaikkea METSOsta hyötyy suomalainen metsäluonto ja sitä kautta jokainen luonnossa liikkuva veronmaksaja.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 647

Tutkija Terhi Koskela, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 0295 325 146

Tutkija Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 0295 325 491

Linkit


Kohderyhmä: