Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ruuantuottajilla hyviä kokemuksia kierrätyslannoitteista

Tiedote 24.1.2018 klo 8.24
Bioraee_tiedote_556px

Keväällä 2018 alkavissa kenttäkokeissa pellolla ja kasvihuoneissa testataan biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä jalostettua kierrätyslannoitetta. Kuva: Heidi Muhonen, Luke

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke tiedottavat

Ruuantuottajat suhtautuvat myönteisesti kierrätyslannoitteiden, erityisesti kotieläinten lannan hyödyntämiseen, ja ovat kiinnostuneita kierrätyslannoitteiden käytön lisäämisestä. Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä kaivataan lisää.

Tulokset käyvät ilmi ruuantuottajille suunnatusta kyselystä, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa "Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE)".

Hankkeessa testataan biokaasulaitoksen mädätteestä jalostetun kierrätyslannoitteen käyttökelpoisuutta pelto- ja kasvihuonetuotannossa sekä arvioidaan toimien toteutettavuutta, ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta tuottajien ja laitostoimijoiden kannalta.

”Mädätteen jalostus on toistaiseksi ollut vähäistä, joten uusien tekniikoiden testaamisella ja kierrätyslannoitteiden käytön ohjeistamisella on myös kansainvälistä kiinnostavuutta”, erikoistutkija Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Noin kolmanneksella vastaajista kokemuksia kierrätyslannoitteista

Kyselyyn vastasi 672 suomalaista ruuantuottajaa, joista 202 kertoi käyttäneensä kierrätyslannoitteita. Kierrätyslannoitteiden käytön motiivina oli ensisijaisesti parempi sato ja lannoitustaso, mutta myös peltomaan rakenteen parantaminen ja väkilannoitteita alhaisempi hinta. Erityisesti luomuviljelijät ovat kiinnostuneita kierrätyslannoitteista.

Lähes 70 prosenttia kierrätyslannoitteita käyttäneistä vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kierrätyslannoitteiden käyttöön. Yli 80 prosenttia kierrätyslannoitteita käyttäneistä vastaajista kertoi saavuttaneensa tavoitteensa ja vain muutama vastaaja oli pettynyt lopputulokseen.

Noin 85 prosenttia kierrätyslannoitteita käyttäneistä oli sitä mieltä, että kierrätyslannoitteiden hankinta, vastaanotto ja varastointi sujuivat hyvin. Levityksessä haasteiksi koettiin mahdollinen paha haju ja tarvitun kaluston saatavuus.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että lannoitteet ovat paitsi tehokkaita ja kilpailukykyisiä, myös turvallisia käyttää. Yhdyskuntien jätevesilietteiden, hygienisoidun ihmisvirtsan, kompostoidun käymäläjätteen ja teollisuuden sivuvirtojen käyttöä kierrätyslannoitteen raaka-aineena vierastettiin. Huolta aiheuttavat lähinnä lääke- ja hormonijäämät ja niihin liittyvät riskit.

Ruuantuottajien ja tutkijoiden tiedonvaihtoa parannettava

”Kyselystä käy selvästi ilmi, että ruuantuottajat seuraavat alan tutkimusta ja ovat siitä ja toistensa kokemuksista kiinnostuneita. Lähes 500 vastaajaa toivoi saavansa lisää sekä tutkimustietoa että kokemusperäistä tietoa muilta ruuantuottajilta. Ruuantuottajien ja tutkijoiden tiiviimpi verkottuminen ja tietojenvaihto on asia, jota ehdottomasti kannattaisi kehittää”, Myllyviita sanoo.

Kierrätyslannoitteilla tarkoitetaan eloperäisistä biomassoista, kuten lannoista sekä erilaisista jätteistä ja sivutuotteista jalostettuja lannoitevalmisteita.

Hallituksen tavoitteena on lisätä ravinteiden kierrätystä erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

BioRaEE-hankkeen päätoteuttaja on Suomen ympäristökeskus SYKE ja osatoteuttajina Luonnonvarakeskus Luke, Karelia ammattikorkeakoulu, BioKymppi Oy, Koivikon Kartano Oy ja Luukkaisen puutarha Oy. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2017-2019.

Hankkeen sivut

Lisätietoja

Erikoistutkija Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1872, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Ari-Matti Seppänen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 2159, ari-matti.seppanen@luke.fi

Projektipäällikkö Anssi Kokkonen, Karelia-ammattikorkeakoulu, puh. 358 50 570 9419,
anssi.kokkonen@karelia.fi

Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy, puh. 358 40 5486 701, mika.juvonen@bio10.fi


Kohderyhmä: