Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

SYKE auttoi kehittämään hydrologisia palveluja Andeilla

Tiedote 14.3.2017 klo 9.21
Titicaca-järvellä
Andien alkuperäiskansat ovat haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Kuvassa paikallisia ihmisiä Titicaca-järven rannalla Boliviassa. © Johanna Korhonen, SYKE

Suomalaiset asiantuntijat auttoivat Andien alueen maita kehittämään vesi-, ilmasto- ja sääpalvelujaan. Bolivia, Ecuador, Kolumbia ja Peru ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Monivuotisessa hankkeessa maiden välinen yhteistyö ja viranomaisten valmiudet antaa varoituksia luonnonvahingoista lisääntyivät.

Suomen ympäristökeskus SYKE osallistui hankkeeseen kouluttamalla ja tukemalla maiden hydrometeorologian laitoksia. ”PRASDES-hankkeessa parannettiin palveluista vastaavien viranomaisten tiedonvaihtoa ja -hallintaa, ja siten maiden valmiuksia  varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Erityisenä tavoitteena oli luoda ennakkovaroitus- ja riskienhallintapalveluita haavoittuville yhteisöille kolmella pilottialueella, jotka kaikki sijoittuivat rajat ylittäviin vesistöihin.

Maiden välinen yhteistyö sekä valmiudet hydrologisten palvelujen tarjoamiseen paranivat

Andien maat eivät aiemmin vaihtaneet hydrologisia havaintotietoja keskenään. Hankkeessa kehitetyt alueellinen havaintotietokanta sekä uusi ohjelmisto hydrologisen datan vaihtamiseen vastaavat nyt maiden rajat ylittäviin tiedontarpeisiin. SYKEn avoimen datan politiikka, pitkäaikainen rajavesiyhteistyökokemus sekä SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu toimivat kannustavina esimerkkeinä osallistujamaiden hydrometeorologisille laitoksille.

Tulvakeskus tuottaa valtakunnallisia tulvaennusteita ja tulvavaroituksia sekä ylläpitää valtakunnallista vesi‐ ja tulvatilannekuvaa Suomessa. Meteorologien ja hydrologien ammattitaidon yhdistäminen auttaa eritoten tulviin varautumisessa, ja Suomen esimerkki osoittaa konkreettisesti laitosten välisen yhteistyön tuottamat hyödyt.

Hankkeen käynnistyessä piloteiksi valituilla alueilla oli vain rajallisesti osaamista ja kokemusta hydrologisesta mallintamisesta. Alueille asennetut automaattiset sääasemat ja hydrologiset mittausasemat mahdollistavat reaaliaikaisten  vesistöennusteiden ja tulvavaroitusjärjestelmän kehittämisen. Asemat tuottavat tietoa kansallisten hydrologisten laitosten lisäksi paikallisviranomaisille, jotka ovat vastuussa pelastustoimenpiteistä ja tiedon välittymisestä kyläyhteisöjen sisällä.

Opintomatka Suomeen
Suomen opintomatkalla Andien hydrologit tutustuivat SYKEn asiantuntijoiden kanssa hydrologisiin mittalaitteisiin maastossa. © Johanna Korhonen, SYKE

Tulvakartta uutena tuotteena pilottialueelle

Hankkeen tuloksena saatiin Boliviaan, Suches-joen varrella sijaitsevaan Escoman kuntaan ensimmäinen tulvakartta. Tulvaherkkä Escoma kärsi maaliskuussa 2016  koko havaintohistoriansa pahimmasta tulvasta. SYKEn tulvakarttakoulutukset järjestettiin vasta tulvan jälkeen, mutta alueelle tehdyn kartan avulla tulevia tulvavahinkoja voidaan minimoida ja tiedottaa kuntalaisia riskialueista.

Suomalaisten meteorologien ja hydrologien ammattitaidolle kysyntää maailmalla

”SYKEn tehtävänä oli tuoda alueelle osaamista erityisesti hydrologisten palvelujen kehittämiseen kattaen koko ketjun havainnoista ja mittauksista tietojärjestelmiin, mallinnukseen sekä lopputuotteisiin”, kertoo projektipäällikkö Johanna Korhonen. Hankkeen aikana SYKE järjesti lukuisia koulutuksia ja työpajoja. Suuri osa koulutuksista tehtiin avoimilla ja maksuttomilla ohjelmistoilla, joten niiden käyttö on maissa jatkossakin taloudellisesti mahdollista.

”Hanke näytti, että suomalaisten meteorologien ja hydrologien ammattitaidolle on paljon kysyntää maailmalla. Vaikka maantieteelliset olosuhteet ovat erilaisia, ovat haasteet kautta maailman varsin samanlaisia”, kansainvälisten asiain päällikkö Tea Törnroos Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Alueellista PRASDES-hanketta (lyhenne espanjankielisestä nimestä Programa Regional Andino para el fortalecimiento de los Servicios meteorológicos, hidrológicos, climáticos y el DESarrollo) rahoitti Suomen ulkoasiainministeriö kehitysyhteistyövaroista vuosina 2013-2016. Hankkeen koordinaattorina toimi El Niño -ilmiön tutkimuslaitos CIIFEN (Centro Internacional para la Investigación del Fenomeno de El Niño) Ecuadorissa. Hankkeen partnerilaitoksina olivat Bolivian, Ecuadorin, Kolumbian ja Perun hydrometeorologiset laitokset. Hankkeen sääpalvelujen kehittämiseen osallistui Suomesta Ilmatieteen laitos.

Lisätietoja:

Hankkeen projektipäällikkö Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kansainvälisten asiain päällikkö Tea Törnroos, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 714,  etunimi.sukunimi @ymparisto.fi


Kohderyhmä: