Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille

Tiedote 19.7.2018 klo 15.48
THL, Evira, Myrkytystietokeskus ja SYKE tiedottavat
Levää Eiran uimarannalla. Kuva: Seppo Knuuttila SYKE
Levää Eiran uimarannalla heinäkuussa 2018. Kuva: Seppo Knuuttila SYKE

Poikkeuksellisen runsaat sinileväesiintymät lisäävät terveyshaittojen riskiä. Sinilevää sisältävään veteen pitää suhtautua aina siten, että se voi aiheuttaa terveyshaittaa. Jos vedessä on sinilevää, vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä. Mahdolliset levämyrkyt säilyvät vedessä muutaman päivän vielä näkyvän leväesiintymän jälkeen.

Lapsia ja lemmikkieläimiä ei saa päästää uimaan sinileväiseen veteen ja myös aikuisten kannattaa välttää sinileväisessä vedessä uimista. Jos epäilee, että on uinut sinileväisessä vedessä, kannattaa uinnin jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä. Myös lemmikit on syytä pestä puhtaalla vedellä, sillä eläin voi nuollessaan turkkiaan uinnin jälkeen altistua levämyrkyille.

Sinilevä on pahinta saunavedessä

Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löylyvetenä. Altistuminen sinileväiselle vedelle ihon ja hengityksen kautta aiheuttaa jopa enemmän oireita kuin veden nieleminen. Ihon ja hengityksen kautta voi altistua myös vesihiihdossa ja muissa vesiurheilulajeissa, joissa syntyy runsaasti vesisumua.

Sinileväistä vettä ei suositella käytettäväksi pesuvetenä, tiskivetenä eikä syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.

Levämyrkyt eivät estä kalojen ja rapujen käyttöä

Sinileväalueelta pyydettyjä rapuja ja kalan lihaa voi syödä, mutta kalan maksan käyttöä pitää välttää. Sekä kala että kädet kannattaa pestä huolellisesti puhtaalla vedellä. Maksamyrkkyjä on Suomessa todettu kertyvän voimakkaasti simpukoihin ja kotiloihin, joten niitä on hyvä välttää.

Myrkytysoireet ovat yleensä lieviä

Yleisimpiä sinileväaltistuksen oireita ovat vatsaoireet eli pahoinvointi, mahakipu, ripuli ja oksentelu. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, kuten ihottumaa ja huulten kirvelyä sekä flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, päänsärkyä, silmien ärsytystä ja lämmönnousua. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluttua altistuksesta ja kestävät useimmiten muutamia päiviä, korkeintaan viikon.

Sinilevälle altistunut iho on hyvä pestä puhtaalla vedellä ja saippualla. Silmät huuhdellaan pelkällä vedellä. Vatsaoireisen on tärkeää huolehtia riittävästä nesteensaannista. Kipu- tai kuumelääkkeitä ei yleensä tarvita.

Myrkytysepäilyissä neuvoja saa Myrkytystietokeskuksesta, lääkäriltä ja eläinlääkäriltä.

Veden laatua ei voi luotettavasti mitata pikatestein

Sinilevät tuottavat useita erilaisia myrkkyjä. Sinilevien tuottamien hermo- ja maksamyrkkyjen tarkka mittaaminen vedestä onnistuu vain laboratorioissa. Testaustulos valmistuu vasta päivien kuluttua, jolloin veden laatu on ehtinyt jo muuttua.

Markkinoilla olevilla pikatesteillä voi mitata vain yksittäisten myrkkyjen esiintymistä vedessä, joten nämä testit saattavat johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Aistinvarainen havainto sinilevistä riittää, sillä ihmisille aiheutuneita oireita ei ole pystytty liittämään mihinkään tiettyyn myrkkyyn.

Kotitalouskäyttöön tarkoitetuista talousveden puhdistusmenetelmistä ainoastaan käänteisosmoosi voi oikein toimiessaan poistaa vedestä levämyrkyt. Jos talousvettä on erikoisolosuhteissa välttämätöntä valmistaa sinileväisestä vedestä, käänteisosmoosilaitteiden asianmukaisesta toiminnasta ja huollosta on varmistuttava.

Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat yleisten uimarantojen veden laatua. Kannattaa seurata uimarannan ilmoitustaulua ja mahdollisia varoituskylttejä ja ilmoittaa kunnan terveystarkastajalle runsaasta sinileväesiintymästä.

Linkkejä

Lisätietoa

Veden laatu ja ympäristöterveys:
Erikoistutkija Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295 246 315

Eläinten terveysvaikutukset:
Jaostopäällikkö Piia Vennerström, Evira p. 050 354 4603

Itämeren eliöstön levämyrkyt:
Erikoistutkija Harri Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 258

Viestintä:

Viestinnän asiantuntija Elina Suontama, THL, p. 0295 247 114, etunimin.sukunimi@thl.fi

Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Evira, p. 043 824 5394, etunimi.sukunimi@evira.fi

Viestintäpäällikkö Sirpa Pellinen, SYKE, puh. 0295 251 502, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: