Suomenlahden rannikkovesien tilassa ei merkittäviä muutoksia viime vuodesta, avomeren syvien pohjien happitilanne heikentynyt

Suomenlahden avomeren syvien pohjien happitilanne on heikentynyt viime vuodesta. Jo Arandan alkukesän tutkimusmatkan tulokset osoittivat, että Suomenlahden suolaisuuskerrostuneisuus oli vahvistunut, mikä oli heikentänyt happitilannetta. Näillä paikoilla myös pohjaeläinyhteisöt olivat taantuneet viime vuodesta. Elokuun tutkimusmatkalla todettiin samoilla alueilla hapen kuluneen loppuun pohjan läheisissä vesikerroksissa. Viron rannikon puoleisilla havaintoasemilla havaittiin muodostuneen rikkivetyä.

Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus on Suomenlahdella noussut viime vuoteen verrattuna samoilla alueilla, joilla happi oli laskenut. Etenkin Suomenlahden keskiosassa mitattiin korkeita fosforipitoisuuksia verrattuna kymmenen viime vuoden yleistasoon. Pääosin Suomenlahden fosforipitoisuudet jäivät kuitenkin viime vuosikymmenen alun ja puolivälin huippulukemista.

Arandan tutkimien Suomenlahden syvien alueiden happitilanteeseen ja ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa keskeisesti Itämeren pääaltaan heikkohappisen syväveden ajoittainen virtaaminen pitkälle Suomenlahteen.

Tulokset ovat SYKEn merentutkimusalus Arandan alku- ja loppukesän tutkimusmatkoilta.

Happipitoisuus Gotlanti-Suomenlahti elokuussa 2011-2013

Happipitoisuus Gotlanti-Perämeri 2011-2013

Suomenlahden rannikkovesien tilassa ei isoja muutoksia

Suomenlahden syvien alueiden happitilanteen heikkeneminen näkyi myös SYKEn merentutkimusalus Muikun havaintopaikoilla. Kokonaisuutena Suomenlahden rannikkovesien pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tila oli viimevuotisen kaltainen. Vaikka pohjaeläimiä esiintyy ulkosaaristossa kohtalaisen runsaasti, ovat Suomenlahden pohjaeläinyhteisöt edelleen monin paikoin vähälajisia. Useimmat huonokuntoiset pohjat sijaitsivat edellisvuosien tapaan merialueen itä- tai länsiosan sisäsaaristossa.

Levien määrä oli elokuussa Suomenlahdella lähellä viime vuoden tasoa. Pidemmällä aikavälillä positiivinen kehitys on kuitenkin jatkunut. Heinä-elokuun keskimääräiset levämäärät ovat nyt selvästi alemmalla tasolla kuin vielä vajaa vuosikymmen sitten. Selvintä aleneminen on ollut merialueen itäosassa.

Saaristomerellä levien määrä ei ole enää viime vuosina kasvanut 2000-luvun alun korkeimmilta tasoilta, mutta toisaalta myöskään Suomenlahden kaltaista alenemaa ei ole nähtävissä.  Saaristomeren eteläosissa pohjien happitilanne on lähes poikkeuksetta hyvä ja pohjaeläinyhteisöt runsaita. Merialueen sisäosissa on kuitenkin alueita, joilla pohjien happitilanne on vain kohtalainen tai heikko.

Pääaltaalta suolaisempaa vettä Ahvenanmerelle ja Selkämerelle

Itämeren pääaltaalta on virrannut suolaisempaa vettä Ahvenanmeren syvänteeseen ja osin Selkämerelle talven 2012 - 2013 aikana. Ahvenanmeren happipitoisuus oli elokuussa alempi kuin viime vuonna vastaavana aikana, mutta kuitenkin kohtalainen. Selkämerellä ja Perämerellä happipitoisuus ja pohjaeläinyhteisöjen tila on edelleen hyvä.

Kesällä 2013 sekä Itämeren pääaltaan että Selkämeren ulappa-alueiden kasviplanktonissa esiintyivät runsaimpana leväryhmänä sinilevät. Niiden määrä oli kuitenkin alempi kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Perämerellä vallitsevia olivat viherlevät.

Itämeren pohjanläheinen happitilanne elokuussa 2011-2013

Analyysimenetelmiä vertaillaan yhteistyön tiivistämiseksi

Arandan matkalla tehtiin myös Suomen ja Venäjän merikemian ja – biologian analyysimenetelmien vertailututkimus. Venäläisten tutkijoiden kanssa otettiin runsaasti näytteitä, jotka analysoidaan kolmessa laitoksessa Venäjällä ja Suomessa SYKEssä. Vertailututkimus on tärkeä askel kohti 2014 Suomenlahti -vuoden yhteistutkimuksia ja aineistojen yhteiskäyttöä.

Maalinkappaleet, tuhka ja muovi roskaavat

Arandalla selvitettiin lisäksi yhteistyössä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa eri menetelmien sopivuutta mikroroskan keräämiseen merestä. Alustavassa analyysissa yleisiä roskatyyppejä olivat aluksista irtoavat maalinkappaleet, lentotuhka ja erilaiset pienet muovinkappaleet. Vaatteista peräisin olevien kuitujen määrää ei tässä tutkimuksessa arvioitu. Tarkemmat tulokset roskaseurannasta valmistuvat myöhemmin.

Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalukset Aranda ja Muikku tutkivat alkukesän ja loppukesän matkoillaan Suomenlahden, varsinaisen Itämeren, Saaristomeren ja Pohjanlahden happi- ja ravinnetilannetta sekä planktoneliöstöä ja pohjaeläimiä.

Lisätietoja:

Aranda

Suomenlahti:
matkanjohtaja, erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKE
puh. 040 7255 085,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjanlahti ja Varsinainen Itämeri:
matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, SYKE
puh. 0400 1485 20,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Mikroroskat:
tutkija Outi Setälä, SYKE
puh. +358 400 437120
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjaeläimet:
erikoistutkija Samuli Korpinen, SYKE
puh. +358 40 661 8977
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Muikku

Matkanjohtaja erikoistutkija Seppo Knuuttila, SYKE
puh. 040 7609 232,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

SYKEn viestintä

Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, puh. 0400 1488 75
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia mediakäyttöön

Itämeren pohjanläheinen happitilanne 2011-2013

Happipitoisuus Gotlanti-Suomenlahti elokuussa 2011-2013

Happipitoisuus Gotlanti-Perämeri 2011-2013.