Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus tiedottavat 19.6.2013
Pikkuapollokoiras © Mikko Kuussaari
Pikkuapollo on hävinnyt monilta alueilta perinteisten laidunniittyjen vähenemisen seurauksena. Viime kesänä uhanalaista päiväperhosta palautettiin siirtoistutuksin kolmelle entiselle elinalueelle Varsinais-Suomessa. Siirrettyjen perhosten jälkeläiset aikuistuivat kesäkuun alussa ja istutusniityillä on tähän mennessä havaittu jo yli 40 pikkuapolloa.
”Erityisen hyvin istutus onnistui toisella Rekijoen kylän istutusniityistä. Etelään suuntautuvalla rinneniityllä on merkitty kolmisenkymmentä pikkuapolloa. Kahden kilometrin päässä sijaitsevalla toisella istutusniityllä perhosten kuoriutuminen on edennyt hitaammin. Toistaiseksi sieltä on löydetty kymmenen pikkuapolloa, joista neljä on naaraita”, iloitsee erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.
Rekijoen alajuoksulle istutettujen pikkuapollojen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Sinne syntynyt pikkuapollokanta on selvästi suurempi kuin mitä Porvoossa havaittiin ensimmäisenä kesänä. Pysyvän kannan syntyminen parantaisi lajin suotuisan suojelun tasoa Suomessa. Sen sijaan Paimionjoella pikkuapollon säilyminen seuraavaan vuoteen on vielä epävarmaa, sillä kuuden hehtaarin laidunalueella on havaittu vain kolme pikkuapollokoirasta.
Sama menetelmä käytössä kuin Porvoossa
Lounais-Suomen istutukset tehtiin samalla tavoin kuin Porvooseen tehty menestyksekäs pikkuapollon siirto. Vuonna 2000 Porvoon Stensböleen vapautettiin 20 hedelmöitettyä naarasta. Seuraavana kesänä havaittiin kaksi koirasta ja neljä naarasta, mutta jo kahdessa vuodessa kanta kasvoi noin 100 perhoseen.
Sen jälkeen pikkuapollot jatkoivat runsastumistaan niin, että viimeisten kolmen vuoden aikana Porvoossa on kuoriutunut 500–1000 perhosta kesässä. Pikkuapollo on myös onnistunut levittäytymään istutusniityn ympäristöön.
Pikkuapollon paluu edellyttää elinympäristön hoitoa
Perinnebiotooppien hoito on perusedellytys pikkuapollolle sopivien elinympäristöjen syntymiselle ja säilymiselle. Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa Metsähallituksen luontopalvelut kunnostaa yhteistyössä maanomistajien kanssa uusia laidunalueita pikkuapollolle sopivaksi.
”Tavoitteena on, että sopivia elinympäristölaikkuja on tulevaisuudessakin Rekijoen Natura-alueella niin paljon, että ne ylläpitävät elinvoimaisen perhospopulaation”, toteaa projektipäällikkö Kati Halme Metsähallituksesta.
Perinneympäristöjen hoitamiseksi tehty työ hyödyttää myös monia muita uhanalaisia lajeja, jotka ovat kärsineet niittyjen ja ketojen umpeenkasvusta. ”Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa keskitytäänkin hoitamaan lajistollisesti monimuotoisimpia luontotyyppejämme, joista Rekijoen upeat perinnemaisemat ovat hieno esimerkki”, Halme painottaa.
Pikkuapollon suojelu on osa Euroopan unionin rahoittamaa ja Metsähallituksen luontopalvelujen johtamaa Luonnonhoito LIFE -hanketta, jossa hoidetaan uhanalaista luontoa lähes tuhannen hehtaarin verran: niittyjä, ketoja, puustoisia perinneympäristöjä, lehtoja ja valkoselkätikan asuttamia vanhoja lehtimetsiä.
Perhoskesä on käynnistynyt tavanomaisena
Kuluva kesä on käynnistynyt päiväperhosten kannalta varsin hyvin. Kevät koitti myöhään, mutta eteni sitten nopeasti. Monia päiväperhoslajeja on nähty lennossa tavanomaista aikaisemmin. Lähiviikkojen säistä ennustetaan kuitenkin epävakaisia, mikä vaikeuttaa päiväperhosten elämää. Jos sadesäät pitkittyvät kuten edellisvuonna, voi perhoskesä jäädä lopulta heikoksi.
Maahamme viime kesänä vaeltaneita isonokkosperhosia tavattiin toukokuussa laajalti. Siitä saattaa tulla meille jopa vakituinen asukas. Parhaillaan lentoaan ovat aloittamassa yleisinä tavattavat piippopaksupää ja niittyhopeatäplä. Suomen ympäristökeskus on seurannut päiväperhosten kannanvaihteluja vuodesta 1999 alkaen.
Kuvat lehdistölle:
Lisätietoja
Pikkuapollon siirrot
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 525 6249,
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Luonnonhoito-LIFE-hanke
Projektipäällikkö Kati Halme, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut,
puh. 040 753 1137
sähköposti etunimi.sukunimi@metsa.fi
Perhoskesä ja päiväperhosseuranta
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 654
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
Viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 509 8654,
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi