Notkeanäkinruoho.  Kuva: Marja Koistinen.

Harvinaisten hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon suojelun tehostamiseksi on valmistunut laajana yhteistyönä kattava suojeluohjelma. Siihen on koottu tiedot lajien biologiasta, ekologisista vaatimuksista ja esiintymispaikoista Suomessa. Näkinruohojen turvaaminen edellyttää veden laadun hyvää tilaa myös niiden esiintymisjärvien ja -paikkojen valuma-alueilla. Hentonäkinruoho on maailmanlaajuisesti arvioiden Suomen harvinaisimpia kasveja. Notkeanäkinruoho on Suomessa vielä harvinaisempi kuin hentonäkinruoho, mutta Euroopassa sitä tavataan harvinaisena useissa maissa.

Jouni Issakainen ja Marja Koistinen kartoittivat lajien esiintymistä ensimmäistä kertaa pääosin sukeltamalla. Kartoituksessa löydettiin uusia esiintymiä, ja sukeltaen pystyttiin selvittämään näkinruohokasvustojen laajuus ja esiintyminen suhteessa muuhun vesikasvillisuuteen. Lisäksi pohjan ja veden laadusta saatiin tarkkaa tietoa näkinruohojen kasvupaikoilla.

Lajien kokonaisesiintymistä maassamme ei vielä kuitenkaan ole kattavasti selvitetty. Suojeluohjelmassa on esitetty näkinruohojen turvaamiseksi tarvittavia suojelu- ja hoitotoimia sekä seuranta- ja lisäselvitystarpeita.

Ravinnekuormitusta vähennettävä myös valuma-alueella

Näkinruohojen turvaaminen edellyttää niiden kasvujärvien veden laadun hyvää tilaa. Se saavutetaan vain kokonaisten vesiekosysteemien ja valuma-alueiden tilan parantamisella. Suomessa hentonäkinruoho kasvaa etenkin Salpausselkien ja muiden harjumaisten muodostumien lähellä kirkasvetisissä ja lähteisissä, luontaisesti mineraalirikkaissa järvissä. Joitakin esiintymiä on myös muun tyyppisissä järvissä sekä Suomenlahden jokisuissa. Notkeanäkinruoho kasvaa yleensä samoilla tai samantyyppisillä paikoilla.

Näkinruohot ovat herkkiä kasvujärvien tilan muutoksille, etenkin vesien rehevöitymiselle ja muulle valuma-alueelta tulevalle kuormitukselle. Huolestuttavan moni näkinruohojärvi rehevöityy vuosi vuodelta. Useimmat tunnetut näkinruohoesiintymät ovat niukentuneet ja joidenkin voidaan katsoa jo hävinneen.

Toisaalta myös uusia kasvustoja löydettiin sekä aiemmin tunnetuista että uusista kasvujärvistä. Sukellusten perusteella näyttää siltä, että useissa järvissä näkinruohot kasvavat enää yksittäin tai hyvin kapeina nauhamaisina vyöhykkeinä muun kasvillisuuden puristuksissa. Näkinruohokasvustojen sijaintia rajoittaa rannalta päin rehevöitymisen vuoksi runsastunut korkea ilmaversoiskasvillisuus, kuten järviruoko. Syvällä rajoittava tekijä on veden samentumisesta johtuva riittämätön valon saanti. Elinvoimaisimmat näkinruohokasvustot ovat kirkkaissa ja neutraalivetisissä järvissä, joiden pohja on hienojakoista ainesta ja muu kasvillisuus niukkaa.

Uhanalaisia harvinaisuuksia

Hentonäkinruoho on maailmanlaajuisesti arvioiden Suomen harvinaisimpia kasveja. Sitä kasvaa vain Suomessa ja joillakin kasvupaikoilla Venäjällä ja Latviassa. Notkeanäkinruoho on Suomessa vielä harvinaisempi kuin hentonäkinruoho, mutta Euroopassa sitä tavataan harvinaisena useissa maissa. Pohjois-Amerikassa se on yleisempi kuin Euroopassa. Suomessa molemmat lajit ovat kansallisesti erittäin uhanalaisia ja luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltavia ja rauhoitettuja. Ne ovat myös EU:n tärkeinä pitämiä lajeja.

Hentonäkinruohon entisiä tai nykyisiä esiintymiä tunnetaan 26 järvestä. Tunnetuista esiintymistä viidesosa on arvioitu hävinneiksi ja neljän esiintymän nykytila on epävarma. Nykyesiintymiä hentonäkinruoholla on 16 järvessä ja yhdessä jokisuistossa. Notkeanäkinruoho on tavattu kuudesta järvestä ja yhdestä joesta. Varmennettuja nykyisiä notkeanäkinruohon kasvujärviä on neljä, ja lajin tila yhdessä järvessä on epävarma.

Hento- ja notkeanäkinruohon nykyiset esiintymät Suomessa

Hento- ja notkeanäkinruohon esiintyminen Suomessa

Lähde: SYKE.

Hentonäkinruoho ja notkeanäkinruoho ovat noin 5–15 cm:n korkuisia kokonaan upoksissa kasvavia vesikasveja. Ne ovat juurillaan kiinni pohjassa, eikä niillä ole veden pintaan ulottuvia tai ilmaan nousevia verson osia. Kuvassa keskellä kasvaa hentonäkinruoho. Kuva: Marja Koistinen

Linkki julkaisuun:

• SY13/2011 Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) Suomen uhanalaisia lajeja

Lisätietoja

Luonnonsuojelupäällikkö Sirkka Hakalisto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 040 827 5475, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Biologi Eija Kemppainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 678, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Katariina Mäkelä, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 686, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

• Hentonäkinruoho (jpg, 2822 kt)
• Notkeanäkinruoho (jpg 877 kt)

Kuvat: Marja Koistinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Piirroskuvia hento- ja notkeanäkinruohoista 

• Notkeanäkinruoho (jpg, 3422 kt)
• Hentonäkinruoho (jpg, 2240 kt)

Kuvat: Marja Koistinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Lisämateriaalia aiheesta:

• Posteri Säätytalolla 1.12.2010 pidetyssä Suomen lajien uhanalaisuus 2010 -julkistamistilaisuudessa