Suomen ympäristökeskus tiedottaa
Hakkuutähteistä tuotetun energian päästöjä voidaan pienentää merkittävästi metsänhoidon keinoin, eikä tämä ole välttämättä kallista metsänomistajalle tai bioenergian loppukäyttäjälle, selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Revon väitöstutkimuksessa. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 29.5.2015 Aalto-yliopistossa.
Suomessa metsien hakkuutähteet ovat merkittävä bioenergian lähde. Hakkuutähteillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta tähteiden korjuu myös pienentää metsien hiilivarastoa ja hiilinielua, mikä vähentää saavutettavia ilmastohyötyjä. Väitöstutkimuksessa kehitettiin mallinnusmenetelmä, jolla voidaan arvioida, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä hakkuutähteiden energiankäyttö aiheuttaa ja millä keinoilla näitä päästöjä voidaan kustannustehokkaasti pienentää.
Korjuukäytäntöjä ja metsänhoitotoimenpiteitä muokkaamalla hiilineutraalia bioenergiaa
”Hakkuutähteistä tuotetun energian päästöt pysyvät pieninä, kun käytetään metsässä nopeimmin lahoavia tähteitä, kuten oksia ja pieniläpimittaista puuta, ja kompensoidaan tähteiden korjuusta aiheutuvaa hiilivajetta metsänhoidon keinoin”, tutkija Anna Repo kertoo.
© Kuva: Riku Lumiaro
Väitöstutkimuksessa tarkasteluja keinoja metsän hiilitalouden parantamiseksi olivat metsän kiertoajan pidentäminen, metsänlannoitus sekä hitaasti hajoavan järeän lahopuun lisääminen jättämällä korjuualalle normaalia korkeampia kantoja.
Täysin hiilineutraalin energian tuottaminen edellytti esimerkiksi metsän päätehakkuun lykkäämistä 20 vuodella tai metsän kasvun lisäämistä 10 %:lla lannoituksen avulla. Hiilivaje oli mahdollista korvata nopeasti, kun energiaksi korjattiin vain nopeimmin hajoavia oksia.
”Ilmastovaikutuksia parantavat muutokset energiapuun korjuukäytännöissä ja metsänhoidossa eivät välttämättä tule kalliiksi metsänomistajalle tai bioenergian loppukäyttäjälle. Väitöstutkimus antaa esimerkkejä näistä keinoista. Halvimmillaan täysin hiilineutraalin sähkön hinta nousi vain 5 %. Tässä tapauksessa hakkuualalta korjattiin vain nopeasti hajoavia tähteitä ja korjuusta syntyvä hiilivaje kompensoitiin maltillisella lannoituksella. Laskelmissa huomioitiin lannoitteiden valmistuksen ja levityksen aiheuttamat päästöt. Lannoitus on yksi keino parantaa metsäenergian ilmastovaikutuksia, mutta siihen liittyy toki muita ympäristönäkökohtia”, Anna Repo korostaa.
Päästövaikutusarvioille kysyntää EU:n metsästrategian myötä
EU:n uusi metsästrategia antaa suuntaviivat metsien käytölle Euroopassa. Siinä metsät ovat biotalouden perusta, tärkeä uusiutuvan energian lähde ja niillä on rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Strategiassa korostetaan, että erilaisten metsäbioenergian lähteiden päästövaikutukset on selvitettävä kiireellisesti, jotta tunnistetaan suurimmat ilmastohyödyt tuottavat käyttökohteet.
Väitöstutkimuksessa kehitetyillä menetelmillä voidaan arvioida hakkuutähteiden päästövaikutukset sekä etsiä uusia metsänhoitokeinoja, joilla hakkuutähde-energialla saavutettavat ilmastohyödyt maksimoidaan samalla kun metsänomistajalle ja bioenergian käyttäjälle koituvat kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Väitöksen tiedot
Anna Repo: Climate impacts of bioenergy from forest harvest residues (Hakkuutähteiden energiakäytön ilmastovaikutukset). Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Väitöstilaisuus
Perjantaina 29.5.2015 klo 12.00, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori Gert-Jan Nabuurs, Wageningen University and Research ja kustoksena professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.
Lisätietoja
Tutkija Anna Repo, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 555, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi