Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Väitöstyössä kehitettiin tilastollisen mallintamisen työkaluja vesienhoidon suunnitteluun

Tiedote 19.3.2018 klo 15.44
Niina_Kotamaki_tiedote
 

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Niina Kotamäki on tarkastellut väitöstyössään Suomen vesien tilasta kerättyä seurantatietoa ja kehittänyt tiedon pohjalta tilastollisen mallintamisen työkaluja vesienhoidon suunnitteluun. Malleilla voidaan esimerkiksi arvioida, paljonko rehevöityneiden järvien kuormitusta pitäisi vähentää, että rehevöityminen saataisiin kuriin. Väitös tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 23. maaliskuuta.

Suomen vesien tilasta on kertynyt paljon seurantatietoa. Niina Kotamäki on väitöstyössään analysoinut aineistoa tilastollisesti. ”Laajan mittakaavan seuranta-aineistoja tilastollisesti analysoimalla kehitin menetelmiä, joilla voidaan arvioida yksittäisen vesimuodostuman tilaa”, kertoo Niina Kotamäki.

Menetelmiä voidaan käyttää hyväksi vesienhoidon suunnitelmien ja toimenpideohjelmien laadinnassa, esimerkiksi arvioitaessa paljonko rehevöityneen järven kuormitusta pitää saada vähennettyä, jotta rehevöityminen saataisiin kuriin.

”Tehdyn tilastollisen analyysin perusteella voidaan myös laatia suosituksia siitä, miten pintavesien seurantoja tulisi kehittää niin, että seurantatiedot olisivat mahdollisimman edustavia. Tulosten mukaan seurantaresurssien käyttöä voitaisiin kohdistaa nykyistä järkevämmin.”

Muutokseen sopeutuvaa vesienhoitoa

Kehitetyt menetelmät mahdollistavat sen, että vesienhoitoa ja seurantaa voidaan muuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten takia. ”Menetelmät pyrkivät viemään vesienhoidon suunnittelua konkreettisesti sellaiseen suuntaan, jossa seuranta- ja toimenpideohjelmia korjattaisiin sitä mukaa, kun vesien tilasta ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista kertyy uutta tietoa”, kertoo Niina Kotamäki.

Menetelmillä pystyttiin tuottamaan aikaisempaa tarkempia ennusteita vesien tila-arviointiin liittyvistä epävarmuuksista. Tulosten mukaan epävarmuus johtuu useimmiten riittämättömistä lähtötiedoista tai huonosti kohdistetusta seurannasta.

”Epävarmuudet ovat väistämättä merkittäviä, koska seurantatiedoissa on aina puutteita. Myöskään vesistöissä tehdyistä toimenpiteistä ei aina ole riittävää tietoa”, kuvaa Kotamäki.

”Jatkossa seurantaohjelmien tilastollista edustavuutta ja tuotetun tiedon epävarmuutta tulisi arvioida entistä systemaattisemmin. Saatua tietoa voitaisiin hyödyntää vesistöjen seurantojen, tilanarvioinnin ja hoitotoimenpiteiden kehittämisessä”, suosittaa Kotamäki.

Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen tutkijan FM Niina Kotamäen väitös aiheesta Statistical methods for adaptive river basin management and monitoring tarkastetaan perjantaina 23.3. klo 12 Jyväskylän yliopistossa.

Lisätietoja ja aineistoja

Tutkija Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 400 148573, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Väitöstilaisuus perjantaina 23. maaliskuuta 2018 klo 12
Jyväskylän yliopiston luentosalissa KEM4 (Survontie 9A).

Väitöskirja: Statistical methods for adaptive river basin management and monitoring


Kohderyhmä: