Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Valtakunnallinen leväkatsaus 16.8.2018:Sinilevätilanne merialueilla rauhoittunut, järvillä loppukesälle tyypillinen levätilanne

Tiedote 16.8.2018 klo 13.31
Tyrskyt merellä 2
© Kuva: Ilkka Lastumäki / itameri.kuvat.fi

Suomen merialueilla ei ole havaittu enää laajoja sinilevän pintalauttoja, mutta eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on yhä sinilevää veteen sekoittuneena. Etelä- ja lounaisrannikolla esiintyy panssarisiimaleviä, jotka voivat runsaana esiintyessään värjätä vettä punaruskeaksi. Järvillä pääosassa havaintopaikkoja ei ole havaittu sinilevää, mutta eteläisen Suomen järvillä on edelleen muutamia runsaita sinileväkukintoja.

Merialueilla leväkoostumus muuttumassa syksyä kohti

Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on yhä sinilevää veteen sekoittuneena. Selkämerellä sinileviä esiintyy satelliittikuvien perusteella laimeina pintaesiintyminä pohjoisimmillaan Porin korkeudelle saakka. Sinileväpigmenttien määrä Helsingin ja Tukholman välillä on kuitenkin vähentynyt aiemmista viikoista M/S Silja Serenadelle asennettujen Algaline-laitteiden mittaustulosten perusteella.

Järvi-meriwikiin on ilmoitettu sinilevähavaintoja itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaresta Selkämerelle Rauman edustalle saakka. Pohjalle kiinnittyviä rihmamaisia viherleviä, esimerkiksi heleänvihreää ahdinpartaa, esiintyy monin paikoin runsaasti. Rihmalevät eivät ole ihmiselle vaarallisia, mutta pohjasta irrotessaan ja rantaan ajautuessaan lahoavan levän haju saattaa olla vastenmielinen.

Utön havaintopaikalla sinilevien määrä on edelleen vähentynyt, kun taas pienikokoiset siimalliset lajit ja Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä ovat runsastuneet. Tiedot perustuvat automaattisen kuvantamislaitteen lähettämiin kuviin.

Loppukesäisin lämpimissä rannikkovesissä esiintyviä potentiaalisesti haitallisia Karlodinium-tyyppisiä panssarisiimaleviä on havaittu tavanomaisina, eli pieninä määrinä Suomen etelä- ja lounaisrannikoilta otetuissa näytteissä. Ilmoituksia laajoista panssarisiimaleväkukinnoista tai niiden aiheuttamista haitallisista ilmiöistä ei ole tullut, vaikka merivesi onkin ollut poikkeuksellisen lämmintä.

”Tiheästä panssarisiimaleväkukinnasta voi olla merkkinä samea, punaruskeaksi värjäytynyt vesi. Osa lajeista muodostaa öisin valoa hohtavia kukintoja. Itämeren yleisimmät panssarisiimalevät eivät ole haitallisia, mutta jotkin loppukesän lajit voivat tiheinä kukintoina esiintyessään aiheuttaa esimerkiksi kalakuolemia. Lisäksi eräiden panssarisiimalevälajien myrkyt voivat kertyä simpukoihin ja kalojen sisäelimiin. Koska lajintunnistus saattaa vaatia jopa molekyyligeneettisiä menetelmiä, selvästi ruskeaksi värjäytyneen veden käyttöä on syytä välttää”, sanoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 15-19, Selkämerellä 17-19, Saaristomerellä 18-20 ja Suomenlahdella 17-20 astetta.

Järvillä loppukesälle tyypillinen sinilevätilanne – pääosassa havaintopaikkoja ei sinilevää

”Järvillä sinilevätilanne on edelleen normaali ajankohtaan nähden jo kolmatta viikkoa. Jos loppukesä jatkuu samanlaisena, sinileväkesästä järvillä ei muodostu erityisen poikkeuksellista, vaikka heinäkuun runsas sinilevätilanne sitä vielä enteili”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 35:lla, runsaasti yhdeksällä ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintojärvellä. Runsaat havainnot ovat eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on esiintynyt runsaasti edellisinäkin viikkoina. Kansalaisilta saatujen sinilevähavaintojen määrä on selvästi vähentynyt loppukesällä.

Pintavesien lämpötila on ajankohdalle tyypillinen. Järviveden pintalämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 17-21 astetta, Kainuussa 14-17 astetta ja Lapissa 12-15 astetta.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

 

Iso kartta viikon 33 levätilanteesta

Lisää aiheesta

Valtakunnallinen levätiedotus

Kuvia

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merialueilta

Sinilevätilanne merialueilla

Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren panssarisiimalevät

Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila

Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE (17.8.saakka)
puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE (20.8.alkaen)
puh. 0295 251 586, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä

Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 997, etunimi.x.sukunimi@ymparisto.fi

 

Tiedotetta muokattu 16.6. klo 14: Poistettu ingressistä ilmaus "panssarisiimalevien kukinnat".


Kohderyhmä: