Voisiko järvien vaivaksi kasvanutta kanadanvesirutto-kasvia käyttää esimerkiksi kasvojen hoidossa tai porojen rehuna? Tai vaikkapa biokaasutuksessa tai leivän päällä? Elodea-hankkeessa lähdetään etsimään mahdollisuuksia Suomen järviin levinneen vieraslajin hyötykäyttöön.
Löytyykö liiketoimintamahdollisuuksia ja kiinnostuneita yrityksiä?
Elodea-hankkeen tavoitteena on löytää erilaisia vesiruton hyödyntämistapoja, joiden pohjalta voitaisiin muodostaa liiketoimintaa. Samalla kartoitetaan yritysten kiinnostusta vesiruton poistamiseen ja jatkokäyttöön liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin Koillismaalla.
Hankkeessa selvitetään Koillismaalla esiintyvän vesiruton kemiallista koostumusta, sen käyttömahdollisuuksia biokaasutuksessa, maanparannusaineena sekä jatkojalosteena esimerkiksi rehuna, elintarvike- tai ravintolisäkäytössä tai kosmetiikkateollisuudessa.
Vesirutto heikentää vesistön tilaa ja sen poistaminen on hankalaa
Vesiruttomassan hajoaminen syksyllä palauttaa kasviin sitoutuneet ravinteet vesistöön sekä kuluttaa veden happea, mikä voi johtaa ravinteiden vapautumiseen myös sedimentistä. Massaesiintymä saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, mutta erityisesti rehevissä vesissä se voi kestää vuosikymmeniä.
Vesiruttomassan poistaminen raivausnuotilla tai koneellisesti on suhteellisen kallista. Lisäksi vesiruton poistaminen voi joissain tapauksissa jopa edistää kasvin leviämistä pienistä palasista sekä lisätä levien massaesiintymiä. Vesiruttomassan poistaminen vesistöstä vähentää kuitenkin vesistön ravinnemääriä.
Vesiruttoa esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Koillismaalla
Suomessa kanadanvesirutto on levinnyt Etelä- ja Keski-Suomen lisäksi Koillismaalla. Se onkin erittäin herkkä leviämään kasvutapansa takia. Kasvi viihtyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä järvissä, lammissa sekä hitaasti virtaavissa jokivesissä ja suurissa ojissa.
Toimintamalli vesiruton poistamisesta sen hyödyntämiseen
Hankkeen tuloksena valmistuu toimintamalli vesiruton vähentämiseksi vesistöstä ottaen huomioon myös sen hyödyntämismahdollisuudet. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttavat hankkeen yhteistyössä 1.5.2016–30.4.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Naturpolis Oy, Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta, SYKE ja Luke.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.toinennimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 262
Linkkejä:
Vesiruton hyötykäyttö – riesasta raaka-aineeksi (Elodea) -hanke
Vesirutto (Järviwiki)
Vieraslajiportaali
Uposkasvien runsastumisesta Suomessa (SYKEn raportti)
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön: