Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tuore selvitys: Kierrätyslannoitteilla ravinteiden kierrätys vauhtiin

Tiedote 6.9.2017 klo 10.11

Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskus SYKEn, VTT:n ja Eviran yhteistiedote

Maalaismaisema Halikosta
Maalaismaisema Halikosta (Kuva: Martina Motzbäuchel)

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset on koottu päättäjille suunnattuun politiikkasuositukseen.

Kotieläinten lannassa on niin paljon fosforia, että tehokkaasti hyödyntämällä se riittäisi tällä hetkellä turvaamaan viljelykasvien fosforin tarpeen koko maassa. Lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin näin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori. Lannasta ja muista sivuvirroista voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita erilaisten käsittelyjen avulla.

Kotieläintilojen keskittymisen myötä lantaa muodostuu monilla alueilla yli alueen oman ravinteiden tarpeen. Prosessoinnin avulla lantaa voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti yli maakuntarajojen sinne, missä ravinteille on tarvetta. Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on selvityksen mukaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Lannan lisäksi tulisi parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinnepotentiaali tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Nykytahdilla kierrätystavoitetta ei saavuteta

Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Nyt julkaistussa selvityksessä kuvataan fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanne ja esitetään toimenpide-ehdotuksia hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen mukaan esimerkiksi lannasta prosessoidaan tällä hetkellä vain viisi prosenttia, kun todellinen tarve olisi vähintään 20 prosenttia.

”Fosforin ja typen tehokas kierrätys on tärkeää vesiensuojelun, ruokaturvan ja kiertotalouden edistämisen kannalta. Tavoitteisiin nähden ravinteet eivät tällä hetkellä kierrä tarpeeksi tehokkaasti”, toteaa selvityksen kokoamisesta vastannut Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin pääsihteeri Sanna Marttinen.

Ohjausta ja tietopohjaa kehitettävä

Kierrätyksen vauhdittamiseksi selvityksessä ehdotetaan ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yksi kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esimerkiksi nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla ehdotetaan luopumista nykyisenkaltaisesta ympäristökorvausjärjestelmästä ja eläinsuojan ympäristöluvan kautta tapahtuvasta ravinteiden käytön ohjauksesta.

Lisäksi asiantuntijat ehdottavat, että ohjauksen tueksi rakennetaan peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Myös biomassoja koskevan tiedon saatavuutta tulisi parantaa ja lannoille asettaa alueelliset prosessointitavoitteet.

”Normiohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa kasvien tarpeen mukainen ravinteiden käyttö, ja sääntelyn tulisi tukea perinteisten väkilannoitteiden korvaamista kierrätysravinteilla. Tämän lisäksi kierrätyslannoitemarkkinoiden synnylle tulisi tarjota asianmukaiset edellytykset. Jos ravinteiden kierrätyksessä aiotaan edistyä, tulee myös tietojärjestelmiä kehittää edelleen”, Marttinen summaa tutkijoiden ehdotuksia.

*****
Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa –raportin koosti joukko alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Raportti on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön LYNETiltä tilaama taustaselvitys.

LYNET on luonnonvara- ja ympäristöalan yhteistyöverkosto, joka kokoaa tutkijat yhteen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja alan ongelmiin. Verkostoon kuuluu seitsemän julkista tutkimuslaitosta, joissa työskentelee yhteensä yli 5000 henkilöä. 1.1.2018 alkaen LYNET on osa tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetiä.


Lisätietoja


Infografiikkaa ravinteiden kierrätyksestä


Kohderyhmä: