Uutinen 19.9.2016 klo 11.07
Kuva: Riku Lumiaro
Biotalouteen liittyvässä julkisessa keskustelussa elää vahva näkemys, että puun käytön lisääminen yhdistettynä hyvään metsänhoitoon on tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä Suomessa.
Tutkimukset osoittavat, että tämä on mahdollista tiettyyn rajaan saakka. Olennaista on tiedostaa, että tavoite ei toteudu millä tahansa puun käytöllä. Luonnonvarakeskuksen tuore julkaisu puun käytön ja Suomen metsien hiilitaseen skenaarioista osoittaa yksiselitteisesti, että puun käytön merkittävä lisäys pienentäisi metsien hiilinielua seuraavien vuosikymmenien aikana.
Puunkäytöllä voidaan kyllä välttää vaihtoehtoisten materiaalien ja energian käytöstä syntyviä päästöjä, mutta nielun pieneneminen on arvioitu niin merkittäväksi, että sen kompensoituminen vältetyillä päästöillä saattaa viedä useita vuosikymmeniä.
Tämä ei tarkoita puun käytön demonisointia eikä vaikutusten estäminen vaadi museointia. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Suomen metsät kasvavat hitaasti ja varastoivat hiiltä pitkään. Jos suurin osa puusta päätyisi rakennuksiin ja muihin pitkäikäisiin tuotteisiin, kokonaishiilivarasto säilyisi.
On kuitenkin huomioitava, että nykyisistä metsäteollisuuden tuotteista valtaosa on lyhytikäisiä ja niiden sisältämä hiili vapautuu paljon nopeammin ilmakehään kuin metsä kasvaa. Tämän vuoksi metsien ja puutuotteiden kokonaisnielu pienenee vuosikymmeniksi, jos hakkuita lisätään.
Aikajänne on tärkeä ja vaikuttaa johtopäätöksiin. Pariisin ilmastosopimuksessa asetetun kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maailmasta tulee käytännössä hiilineutraali muutamassa vuosikymmenessä. Pariisin sopimuksen aikajänteissä metsien nielujen muutoksilla on siten erittäin suuri merkitys, koska nielut ovat 'negatiivisia päästöjä'.
Jos metsien käyttöä lisätään voimakkaasti, nielujen vähenemistä on kompensoitava vielä suuremmilla tavanomaisilla päästövähennyksillä. Tämä saattaa olla perusteltua, jos taloudelliset ja muut arviot osoittavat, että se on kokonaisuuden kannalta paras tapa edetä kestävästi ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Puunkäyttöä koskevassa päätöksenteossa on kuitenkin syytä tunnistaa puunkorjuun vaikutukset hiilinieluihin. Jos tätä ei oteta huomioon, asia voi tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä ongelmia sekä investoinneille että ilmastopolitiikalle.
Lisätietoja:
Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja, professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 525 1830, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
SYKE Policy brief