Onko asia tärkeä, vai tehdäänkö siitä raportti?

Uutinen 11.2.2015 klo 10.59

Onko asia tärkeä, vai tehdäänkö siitä raportti?

Niin kauan kuin paperin kuolemasta on puhuttu, on myös ennustettu pikaista poismenoa raporteille ja muillekin perinteisille julkaisutyypeille. Mutta onko raportti edelleen toimiva julkaisumuoto, kun halutaan esittää kattava kuvaus jostakin tutkimuksesta tai ilmiöstä? Vai onko raporteista tullut tutkimustiedon hautausmaita, joihin kuopattu tieto tuskin tavoittaa käyttäjäänsä?

Keskustelu sai lisää vettä myllyynsä viime vuonna, kun maailmanpankki julkaisi selvityksen raporttiensa latausmääristä. Peräti kolmannes raporteista oli sellaisia, ettei niitä oltu ladattu kertaakaan vuosina 2008–2012. Vain noin 13 % raporteista oli ladattu yli 250 kertaa viiden vuoden aikana.

Suomessa Sitra julkaisi kesäkuussa 2014 blogikirjoituksen omien raporttiensa latausmääristä. Sitran vuosina 2013–2014 ilmestyneistä 53 raportista kahta ei kukaan ollut ladannut kertaakaan. Kolmasosaa raporteista oli ladattu yli 200 kertaa. Tuhannen latauksen rajan ylitti kaksi raporttia kahden vuoden ajanjaksolla.

SYKEn julkaisujen latausmäärät kaikkien saatavilla

SYKEn raportteja -julkaisusarjassa ilmestyi vuosien 2006–2014 välillä yhteensä 271 raporttia. Ne ovat kaikki vapaasti saatavilla Helsingin yliopiston ylläpitämästä Helda-arkistosta. Vanhimmat raportit on siirretty tähän arkistoon vasta ilmestymisensä jälkeen, sillä SYKE ryhtyi käyttämään arkistoa vuonna 2011.

Myös latausmäärät vuodesta 2011 alkaen ovat kaikkien saatavilla Helda-arkiston tilastoista.

SYKEn toimitusneuvoston jäsen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki on tehnyt yhteenvedon SYKEn julkaisujen latausmääristä vuonna 2014.

– Yllätys oli se, että koko vuoden ladatuimmaksi SYKEn raportteja -sarjan julkaisuksi nousi teos nimeltä Perfluorattujen yhdisteiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla, Lyytimäki kertoo.

– Otsikko ei ainakaan ensi tuntumalta tunnu suuren yleisön kassamagneetilta, hän huomauttaa.

Raportti ilmestyi kevättalvella 2014 ja sitä ladattiin 848 kertaa vuoden 2014 aikana.

– Mukava kuulla, ettei tullut turhaan urakoitua selvityksen parissa, SYKEn erikoissuunnittelija Teija Haavisto hihkuu kuullessaan raporttinsa ykkössijoituksesta.

– Tiesimme että aihe on ajankohtainen. Pohjoismaisessa konferenssissa oli käynyt ilmi, että Norjassa ja Ruotsissa oli lentokenttien paloharjoitusalueiden maaperästä ja pohjavedestä löydetty korkeita perfluorattujen aineiden pitoisuuksia, Haavisto jatkaa.

Raportin leviämiseen vaikutti onnistunut viestintä raportin kohderyhmälle, lukuisat esitelmät eri tilaisuuksissa ja osin sattumakin.

– Viime keväänä Ruotsissa nousi aika iso kohu, kun kävi ilmi, että yli 3,5 miljoonaa ruotsalaista oli altistunut perfluoratuilla aineilla pilaantuneelle juomavedelle, Haavisto kertoo.

Ruotsinkielinen YLE teki perfluoratuista aineista kaksi radiojuttua ja lisäksi ympäristöasiantuntija Anja Nystén kirjoitti aiheesta Iltasanomien blogissaan.

Ei yhtään nollakerholaista

SYKEn kymmenen ladatuimman raportin joukossa oli kaksi muuta viime vuonna julkaistua teosta. Toinen näistä käsitteli kuntien ympäristölupia ja toinen Helsingin alueen yhdyskuntarakennetta. Yhteensä 11 SYKEn raportteja -sarjassa ilmestynyttä julkaisua ylitti 500 vuosittaisen latauksen rajapyykin.

– Jokaista SYKEn raportteja -sarjan julkaisua ladattiin ainakin muutamia kertoja ja vain kolmea ladattiin alle 10 kertaa, Lyytimäki kertoo.

Vähiten ladatut raportit olivat pääsääntöisesti rajattuun ammattikäyttöön suunnattuja, suhteellisen vanhoja julkaisuja. Suuri osa näistä oli laboratorioiden toiminnan luotettavuutta käsitteleviä vertailuja. Suurta yleisöä ei näillä raporteilla tavoitella, sillä niiden tarkoituksena on todentaa, että laboratorioissa mittaukset tehdään yhdenmukaisin menetelmin.

SYKEn raportteja -sarjan julkaisut vuoden 2014 latausmäärien mukaan

SYKEn raportteja -sarjan julkaisujen latausmäärät 2014

Oppaat ja tilastot suosituimpia

SYKEllä on myös muita julkaisusarjoja kuin raportit. Kun ne otetaan mukaan tarkasteluun, kaikkein suosituimmiksi nousevat erilaiset oppaat ja tilastotietoja sisältävät julkaisut. Neljää SYKEn julkaisua ladattiin vuonna 2014 yli 2000 kertaa.

– Jotkut vanhatkin raportit voivat herättää runsaasti kiinnostusta, Lyytimäki kertoo.

– Esimerkiksi SYKEn edeltäjän vuonna 1982 julkaisemaa vesistöjen jääoloja käsittelevää tilastoraporttia ladattiin tammikuussa 2014 peräti 947 kertaa ja koko vuonna 2101 kertaa.

Latausmääriin ja niiden tulkintaan liittyy monia epävarmuuksia. Raportit voivat esimerkiksi levitä käyttäjien keskuudessa sähköpostien liitteinä, niitä voidaan tallentaa muuallekin kuin viralliseen tallennuspaikkaan tai niitä voidaan tulostaa ja käyttää paperiversioina. Tällöin vilkaskaan käyttö ei näy lainkaan sähköisen arkiston lataustilastoissa.

Toisaalta tiedoston lataaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että raportti luettaisiin tai että sitä käytettäisiin kirjoittajan ajattelemaan tarkoitukseen.

Ladatuimmat SYKEn julkaisut vuonna 2014

Julkaisu Julkaisuvuosi Lataukset 2014
Kaivon paikka – Selvitykset ja tutkimukset kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi 2008 2 398
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset 2008 2 242
Suomen maalajien ominaisuuksia 2012 2 214
Kaivo-opas 1996 2 041
Talvimökin vesihuolto 2011 1 744
Kysymyksiä kaivoista – Frågor om brunnar 2001 1687

SYKE nyt myös ISSUUssa

Julkaisujen käytettävyyden parantamiseksi SYKE on perustanut itselleen tilin ISSUU-palveluun. Siellä julkaisuja voi lukea hieman miellyttävämmin kuin tavallisella pdf-ohjelmalla. Palvelu myös suosittelee julkaisuja käyttäjilleen, jotka ovat lukeneet samanaiheisia sisältöjä, mikä voi parantaa tiedon löydettävyyttä.

Palvelu on SYKEssä toistaiseksi koekäytössä ja sinne on viety vain esitteitä sekä SYKEn julkaisuja ja Policy Briefs -sarjojen teoksia.

ISSUUn hyviä puolia on käytettävyyden lisäksi se, että siellä julkaistuista teoksista saa tarkempia käyttötilastoja kuin pelkät latausmäärät. Tällä hetkellä SYKEn ISSUU-kanavalla olevista teoksista eniten on luettu Ympäristön tila Suomessa 2013 -julkaisua. Marras–tammikuussa sitä oli luettu kaikkiaan noin 400 kertaa ja keskimääräinen lukuaika oli 4 minuuttia ja 19 sekuntia.

Ympäristön tila Suomessa 2013

Avaa julkaisu Issuu-palvelussa, jos selaimesi ei näytä sitä upotettuna (Server not responding).

Lisätiedot

tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 397
sp. etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (etunimi = jari, sukunimi = lyytimaki)

Teksti: Jari Lyytimäki ja Matti Lindholm
Kuva: Matti Lindholm


Kohderyhmä: