Uutinen 14.12.2015 klo 17.09
Pariisissa solmittiin lauantaina 12.12.2015 historiallinen kansainvälinen ilmastosopimus. Sopimus perustuu maiden omiin tavoitteisiin sekä yhteisiin pelisääntöihin. Pelisääntöjen tarkoituksena on saada päästöt mahdollisimman pian laskuun, jotta ilmaston lämpeneminen jää selvästi alle kahteen asteeseen.
”Vaikka sopimus ei itsessään takaa että tavoite saavutetaan, se on vahva viesti investoijille ja rahoittajille siitä, että energiaa säästäville ja päästöjä vähentäville innovaatioille on tilaus”, Suomen ympäristökeskuksen Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hilden sanoo.
Ilmastosopimus velvoittaa maita arvioimaan ja kiristämään omia tavoitteitaan säännöllisesti viiden vuoden välein. Tämä kannustaa myös EU:ta ja Suomea kirittämään omaa ilmastopolitiikkaansa.
”Tämä vaatii konkreettisia toimenpiteitä ilmastopolitiikassa, mutta myös toimenpiteiden tarkastelua ja arviointia, sillä on selvää, että on myös kokeiltava uusia keinoja, joista osa voi osoittautua hyviksi ja osa vähemmän hyviksi. Pitää olla valmiuksia kehittää myös uudenlaista politiikkaa ”, sanoo Hilden.
Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, ja sopimuksen yksityiskohdista tullaan neuvottelemaan vielä tulevina vuosina.
SYKEn tutkija Hanna-Liisa Kangas Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015.
”Markkinamekanismien käyttö ja ilmastorahoituksen lähteet ovat esimerkkejä tärkeistä asiakohdista, joissa sopimuskirjaukset jättävät vielä liikaa tulkinnanvaraa. Pelisäännöt tulee täsmentää niin, että sopimukseen ei jää porsaanreikiä. SYKE ja VATT tarkastelevat yhdessä politiikkakeinoja, joilla varmistetaan päästövähennysten toteutuminen”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Hanna-Liisa Kangas sanoo.
Pariisin sopimus antaa hyvät eväät siirtää ilmastoneuvotteluiden painopiste pelisääntöjen sopimisesta sopimuksen toimeenpanoon.
”Esimerkiksi puhtaan teknologian siirto yhdistettynä ilmastorahoitukseen mahdollistaa köyhimmille maille kestävän talouskasvun ilman teollisuusmaiden kaltaista päästökehitystä. Suomella on korkean teknologian maana paljon voitettavaa aktiivisesta roolista teknologiansiirrossa. Tähän kannattaa aktivoida virkamieskunnan lisäksi esimerkiksi yrityksiä, kuntia, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita”, sanoo Kangas.
Lisätietoja:
SYKEn tutkija Hanna-Liisa Kankaan tunnelmat videolla Pariisin kokouksen päätyttyä.
Suomen ympäristökeskuksen politiikkasuositukset Pariisin sopimusta ja sen toimeenpanoa koskien.
Tutkija Hanna-Liisa Kangas, Suomen ympäristökeskus p. 029 525 1810, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Professori Mikael Hildén, p. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi