Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

Uutinen 4.12.2018 klo 13.59
Metsää puron ympärillä
© Kuva: Maria Rajakallio

Uuden tutkimuksen mukaan rantametsät parantavat selvästi maatalousalueiden jokien ja purojen ekologista tilaa. Maatalouden suojavyöhykkeet kasvavat usein pelkästään heinä- nurmi- ja niittykasveja. Puustoinen suojavyöhyke olisi vesistön ekologisen tilan kannalta parempi.

Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Uudet tutkimustulokset Pohjanmaan jokivesistä (Turunen ym. 2019) osoittavat, että rantametsä voi parantaa maatalousalueiden virtavesien tilaa.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantahankkeessa (MaaMet) tarkasteltiin jokivarren maankäytön merkitystä maatalousalueiden jokien ekologiseen tilaan. Tutkimuskohteena oli vuosina 2016-17 18 keskisuurta jokea ja vuonna 2018 11 puroa. Kohteet sijaitsevat Pohjanmaan maakunnissa. Jokaisesta uomasta kohteena oli peltojen keskellä virtaava koskijakso ja sen lähellä sijaitseva metsäinen koskijakso, joita verrattiin keskenään. Vertailtaviin jaksoihin kohdistuva maatalouden kuormitus oli täysin samanlainen.

Virtaamat koskissa
Pohjanmaalla verrattiin keskenään peltojen keskellä virtaavaa koskijaksoa (vasemmalla) ja sen lähellä sijaitsevaa metsäistä koskijaksoa (oikealla). © Kuvat:Maria Rajakallio

Rantametsät suojaavat puroja lämpenemiseltä

Kuumana kesänä 2018 päästiin hyvin havainnoimaan rantametsän vaikutusta purojen lämpötiloihin. Seuranta osoitti, että rantavyöhykkeen maankäyttö vaikutti hyvin voimakkaasti purovesien lämpötiloihin. Metsäisillä jaksoilla maksimilämpötilat olivat keskimäärin 2,5 astetta alhaisempia kuin peltojen ympäröimillä jaksoilla.

Keskisuurten jokien veden lämpötilaa seurattiin kesällä 2017. Rantametsillä ei tuolloin todettu olevan merkittävää vaikutusta veden lämpötilaan. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että kesä oli kylmä ja sateinen, ja siitä, että uomissa virtasi paljon vettä.

Positiivinen vaikutus pohjaeläimiin ja kalastoon

Rantametsä vaikutti positiivisesti maatalousjokien uoman eliöstöön. Se muutti jokien vesikasvillisuutta luonnonmukaisemmaksi. Metsäisillä koskialueilla vesisammalet ja lehtikariketta ravintonaan käyttävät pohjaeläimet olivat selvästi runsaampia kuin peltojen ympäröimillä koskijaksoilla. Peltojen ympäröimät koskijaksot olivat kasvillisuudeltaan heinä- ja saravaltaisia ja niissä oli enemmän levää kuin metsäisillä koskijaksoilla.

Rannan metsäisyyden vaikutus kuvastui lajiston koostumuksessa: Mitä suurempi ero jokivarren metsäisyydessä oli eri kohdissa uomaa, sitä enemmän myös niiden lajisto poikkesi toisistaan. Purojen kalasto koostui ahvenista, hauista, kivennuoliaisista, kivisimpuista ja mateista. Kalaston kokonaistiheys oli metsäisillä koskialueilla suurempi kuin peltojen ympäröimillä alueilla. Puroista otettiin myös pohjaeläin- ja piilevänäytteitä, mutta niiden analysointi on vielä kesken.

Pohjaeläinten lajikoostumus
Rantametsällä on positiivinen vaikutus maatalousalueiden jokien pohjaeläimistöön. Esimerkiksi puroriippasirvikäs (Silo pallipes)(vasemmalla) on herkkä elinympäristön muutoksille, kuten rehevöitymiselle. Metsäisen ja peltojen keskellä virtaavan kosken lajikoostumus erosi sitä enemmän mitä enemmän metsäisyydessä oli eroa (oikealla). Yhteisöetäisyys kuvaa lajikoostumuksen eroa. © Kuva:Janne Markkula

Puustoiset suojavyöhykkeet vesistölle paremmat

Tutkimuskohteena olleiden jokien ja purojen ekologista tilaa määrittivät eniten valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus. Rantametsällä oli kuitenkin ekologiseen tilaan selvä positiivinen vaikutus. Rantametsä voi parantaa vesistön ekologista tilaa maatalouden voimakkaastikin kuormittamissa virtavesissä.

Maatalouden suojavyöhykkeet ovat usein pelkästään heinä- nurmi- ja niittykasvien peittämiä vyöhykkeitä, joita hoidetaan niittämällä. Puustoisilla suojavyöhykkeillä voitaisiin edistää jokien hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Lisätietoja

Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä

 

 

 


Kohderyhmä: