Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne syyskuun lopussa 2017: Sateet nostivat pinta- ja pohjavesiä erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa

Tiedote 3.10.2017 klo 10.44
Syysaamu Puulavedellä
Syysaamu Puulavedellä 25.9.2017 © Kuva: Johanna Korhonen

Syyskuun alkupuoliskolla satoi runsaasti. Koska myös elokuu – erityisesti sen loppupuoli – oli monin paikoin hyvin sateinen, vesistöjen ja pohjavesien pinnankorkeudet sekä jokien virtaamat nousivat syyskuun puolivälin paikkeilla paikoin ajankohdan uusiin ennätyslukemiin. ”Esimerkiksi Kuhmon Lammasjärvellä vedenpinta nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin syyskuussa 80-vuotisella havaintojaksolla”, toteaa hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.

Syyskuun loppupuoli oli vähäsateisempi, joten vedenpinnat ja virtaamat alkoivat silloin taas laskea monin paikoin.

Lokakuun sateiden ennustetaan nostavan jälleen virtaamia

Sää on ennusteiden mukaan muuttumassa sateisemmaksi lokakuun alussa, mikä lisää rannikkovesistöjen virtaamia. ”Lähipäivien suurimpien sateiden ennustetaan tulevan etelä- ja lounaisrannikolle, jossa maaperä on verrattain kuivaa, eikä jokien vedenkorkeuksien ennusteta nousevan tulvalukemiin ainakaan vielä lokakuun alussa”, arvioi hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.

Itä-Suomessa luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat yhä syyskuun alun runsaiden sateiden johdosta paikoin yli puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella, ja nyt ennustettu sateisempi jakso pitää esimerkiksi Pielisen ja Kallaveden koko lokakuun ajan selvästi tavallista korkeammalla tasolla. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan koko loppusyksyn ajan yläpuolisista järvistä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Vesitilanne syyskuussa 2017

Sadanta

Syyskuun alkupuoliskolla, erityisesti sen toisella neljänneksellä, satoi varsinkin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa runsaasti. Näillä alueilla syyskuun ensimmäisellä puoliskolla satoi monin paikoin yhtä paljon kuin kuukaudessa tavallisesti.  Syyskuun jälkipuolisko oli toisaalta aivan kaakkoisinta Suomea lukuun ottamatta laajalti hyvin vähäsateinen. Pohjois-Suomessa satoi yleisesti korkeintaan muutaman millin.

Koko kuukauden sademäärä oli suurin aivan kaakkoisimmassa Suomessa, missä sademäärä ylitti paikoin jopa 150 mm. Sateista oli myös Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, missä satoi yleisesti 80–100 mm eli noin 30–50% keskimääräistä enemmän. Vähiten, vain noin 20 mm, satoi paikoin Käsivarren Lapissa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Syyskuun alkupuoliskon runsaat sateet nostivat vedenkorkeudet ja virtaamat paikoin ajankohdan ennätyslukemiin. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat useilla seuranta-asemilla yli 40-vuotisen ja paikoin pidemmänkin seurantahistorian korkeimpiin syyskuun lukemiin. Vedenpinnat ja virtaamat nousivat sateiden seurauksena myös muualla maassa ja erityisesti jokivesistöissä nähtiin hetkellisiä tulvahuippuja.

Kuukauden loppupuolella satoi hyvin vähän ja vedenpinnat laskivat koko maassa lukuun ottamatta suuria järviä, joissa muutokset tapahtuvat pidemmällä viiveellä.

Sateiden seurauksena syyskuun keskivirtaama oli Oulujoessa noin kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vuoksen, Kymijoen, Vantaanjoen, Kokemäenjoen ja Kemijoen keskivirtaamat olivat melko lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia. 

Järvien vedenkorkeudet olivat syyskuun lopussa suuressa osassa maata lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia, mutta paikoitellen vedenpinnat olivat huomattavasti tavallista korkeammalla. Esimerkiksi Kallavedellä eroa keskiarvoon oli noin 40 cm ja Pielisellä, Lentualla sekä Kiantajärvellä yli puoli metriä.

Pohjaveden korkeus

Syyskuun alkupuoliskon runsaiden sateiden sekä kasvukauden hiipumisen vaikutukset näkyvät koko maassa maankosteus- ja pohjavesivarastojen täyttymisenä. Rannikkoalueilla ja Hämeessä pinnankorkeudet ovat kuitenkin edelleen 10–50 cm keskiarvojen alapuolella. Maan keski- ja itäosissa pinnat ovat pääosin 5–40 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.

Kainuussa runsaat sateet ovat paikoitellen nostaneet pohjaveden pinnat ennätyslukemiin ja pinnat ovatkin yleisesti 30–70 cm keskiarvoja korkeammalla. Maan pohjoisosissa pinnankorkeudet vaihtelevat 10 cm keskiarvojen molemmin puolin lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä ne ovat 20–30 cm keskiarvoja korkeammalla.

Pintaveden lämpötila

Järvien pintavedet jäähtyivät syyskuun alkupuoliskolla ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Syyskuun alkupäivinä järvivedet olivat paikoin tavanomaista viileämpiä, mutta kuukauden keskivaiheilla lämpötilat pysyttelivät ajankohdan keskimääräisen tuntumassa. Syyskuun lopun lämpimän sään myötä myös vedet pysyivät ajankohdan keskiarvoa lämpimämpinä.

Syyskuun aikana pintavedet jäähtyivät yleisesti 3–4 asteella. Syyskuun päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 10–13 astetta ja Lapissa 6–9 astetta.  Lukemat olivat pääosin 0–2 astetta ajankohdan keskiarvoa ylempiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu:

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: