Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne elokuun lopussa 2017: Sateet kasvattavat virtaamia Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Tiedote 1.9.2017 klo 12.27
Elokuinen puromaisema.
Elokuinen puro. © Kuva: Jari Hakala

Elokuussa satoi monin paikoin tavanomaista enemmän. Vesitilanteessa sateet näkyivät ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevasti.

Viime päivien runsaat sateet nostavat muutamien seuraavien päivien aikana jokien virtaamat Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ajankohdan keskimääräistä suuremmiksi.

Pinta- ja pohjavesivarastot ovat maan etelä- ja lounaisosassa hieman ajankohdan keskiarvoa alempana, mutta ero tavanomaiseen ei ole kuitenkaan merkittävä. Pintavesien lämpötilat pysyivät elokuussa ajankohdalle tyypillisissä lukemissa tai niitä alempana.

Syyskuun alussa virtaamat kääntyvät taas laskuun

”Syyskuun alusta ennustetaan vähäsateista koko maahan ja jokien virtaamat kääntyvät myös Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa laskuun syyskuun ensimmäisinä päivinä”, kertoo hydrologi Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta. Vähäisten sateiden seurauksena jokien virtaamat pienenevät koko maassa ja ovat syyskuun alkupuolella lähellä ajankohdan keskitasoa.

Järvien vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä suurimmassa osassa maata lähellä tyypillistä loppukesän tasoa, ja vähäsateinen sää pitää vedenkorkeudet myös lähiviikkoina lähellä nykytasoaan tai enintään hitaassa laskussa. Kainuussa järvien pinnat ovat kuitenkin hiukan ajankohdan keskimääräistä ylempänä.

Sateisen elokuun seurauksena Inarinjärvi on noin 20 cm tavanomaista ylempänä, ja juoksutusta järvestä joudutaan pitämään tavanomaista suurempana syyskuun alkupuoliskolla.

Vesitilanne elokuussa 2017

Sadanta

Elokuun sademäärä oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen tasolla tai sitä suurempi. Sateisimmilla alueilla kuukauden sademäärä oli jopa 1,5-kertainen tavanomaiseen nähden. Eniten elokuussa satoi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, yli 100 mm. Muualla maassa sademäärä vaihteli enimmäkseen 60–100 mm välillä.

Elokuun viimeisten päivien sateet olivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoin varsin suuria, jopa 30 mm vuorokaudessa. Käsivarren tuntureilla satoi elokuun lopulla jo paikoin lunta.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Maan etelä- ja keskiosissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vedenpinnat nousivat ja virtaamat kasvoivat elokuun alkupuolella runsaiden sateiden seurauksena. Kuukauden loppupuolella sateet jäivät vähäisemmiksi ja vedenpinnat pääasiassa laskivat. Selvimmin vedenkorkeuden ja virtaaman muutokset näkyivät joissa ja pienissä järvissä, suurissa järvissä muutokset jäivät pienemmiksi. Paikoitellen vedenkorkeus ehti kääntyä uuteen nousuun kuukauden viimeisinä päivinä.

Lapissa runsaimmat sateet osuivat loppukuulle, ja vedenpintojen nousu ja virtaamien kasvu alkoivat vasta silloin. Eniten vedet nousivat Paatsjoen vesistöalueen järvissä, joissa vedenpinnat olivat kuukauden päättyessä selvästi ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa järvien pinnat olivat paikoitellen ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla, kun taas Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa vesi oli edelleen alhaalla monessa järvessä.

Elokuun keskivirtaamien erot pitkän ajan keskiarvoihin vaihtelivat päävesistöissä. Vuoksessa ja Kymijoessa virtaama oli lähellä keskiarvoa, mutta esimerkiksi etelä- ja lounaisrannikon joissa sekä Kokemäenjoessa vettä virtasi selvästi keskimääräistä elokuuta vähemmän. Oulujoessa ja erityisesti Paatsjoessa kuukauden keskivirtaama oli selvästi tavanomaista suurempi.

Pohjaveden korkeus

Maankosteus- ja pohjavesivarastot vähenevät edelleen haihdunnan ja kasvukauden jatkumisen myötä. Maan etelä- ja keskiosissa sekä länsirannikolla pohjaveden pinnat ovat 20–40 cm alle keskiarvojen. Runsaat sateet nostivat pohjaveden pintoja Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa, joissa ne ovat 20–40 cm keskiarvojen yläpuolella. Maan pohjoisosissa pinnat ovat 0–20 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä.

Pintaveden lämpötila

Järvien pintaveden lämpötilat laskivat elokuun alkupäivinä hieman. Sen jälkeen lämpötilat pysyivät suuren osan elokuuta lähes ennallaan, kunnes ne kääntyivät kuukauden viimeisenä viikonloppuna selvään laskuun sään viilettyä.

Kesän korkeimmat pintaveden lukemat jäivät tänä kesänä selvästi vuodenajalle tyypillisiä maksimeja alemmiksi. Monin paikoin maksimit olivat koko 2000-luvun alhaisimpia.

Elokuun päättyessä pintavesien lämpötilat olivat maan eteläosassa 15–17 astetta, maan keskiosassa 13–16 astetta ja Lapissa 9–12 astetta. Lukemat olivat suuren osan elokuuta ajankohdalle tyypillisiä, mutta kuukauden päättyessä ne olivat 0–2 astetta ajankohdan keskimääräistä alempia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jari Uusikivi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 718, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jari Uusikivi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 718, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: