Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne huhtikuun lopussa 2017: Pohjois-Suomessa edelleen paljon lunta – tulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia

Tiedote 3.5.2017 klo 10.17
Pallastunturi vesikatsaus
Pallas-Ounastunturin kansallispuisto 28.4.2017. © Kuva: Juha-Pekka Kämäräinen

Kylmä sää yöpakkasineen jarrutti huhtikuun jälkipuoliskolla pohjoisessa lumien sulamista. Kun huhtikuun viimeisen viikon aikana satoi vielä lisää lunta, oli kuukauden vaihtuessa lunta pohjoisessa paljon. Erityisesti Iijoen ja Lapin tulvista ennustetaan myöhäisen sulamiskauden vuoksi keskimääräistä suurempia.

Heikkoja jäitä tulee nyt varoa maan keski- ja itäosassa. Jäät ovat alkaneet heikentyä myös Kainuussa.

Lumien nopea sulaminen kasvattaa tulvariskiä

Mitä myöhemmäksi lumien sulaminen jää, sitä suurempi on nopean sulamisen aiheuttama tulvariski. Iijoella ja Lapissa tulvista odotetaankin keskimääräistä suurempia, ja Oulujoen vesistössä monen luonnontilaisen järven vedenpinnan ennustetaan nousevan toukokuun lopulla selvästi keskimääräistä tulvahuippua korkeammalle.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, esimerkiksi Siika- ja Pyhäjoella, jokien virtaamien ennustetaan kasvavan vielä tällä viikolla lämpimän sään johdosta. Näillä alueilla tulvat ovat kuitenkin jäämässä keskimääräistä pienemmiksi. "Pohjoisempana myös jääpadot voivat aiheuttaa tulvimista”, toteaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesitilanne huhtikuussa 2017

Sadanta

Huhtikuun sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista suurempia. Huhtikuun aikana eniten satoi Kainuussa ja vähiten Käsivarren Lapissa. Kainuun sademäärät olivat paikoin yli 80 mm, mikä on yli kaksinkertaisesti alueen keskimääräiseen huhtikuun sadantaan verrattuna. Sademäärät olivat selvästi tavanomaista suurempia myös laajasti Itä-Suomessa. Käsivarressa Lapissa sadesumma oli alle 20 mm. Keskimääräinen sademäärä vaihtelee Suomessa huhtikuussa hiukan alueesta riippuen 30 mm:n molemmin puolin.

Lumen vesiarvo

Huhtikuun alussa lumen sulaminen eteni maan etelä- ja keskiosissa melko nopeasti ja alkoi myös Lapissa monin paikoin, mutta ennen kuun puoliväliä viilenneet säät ja kovat yöpakkaset keskeyttivät sulamisen kokonaan ja suureen osaan maata saatiin lisääkin lunta. Kuun jälkipuoliskolla yöpakkaset jarruttivat pohjoisessa sulamista edelleen, mutta etelämpänä sulaminen jatkui säiden hieman lämmettyä, joskin melko hitaasti. Toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomeen satoi kuun viimeisen viikon aikana edelleen lisää lunta. Aivan kuun lopulla satoi lisää lunta myös etelässä ja kuun viimeisen päivän aamuna lunta oli rannikkoalueita ja Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta koko maassa, joskaan vesiarvot eivät Etelä-Suomessa olleet suuria.

Sulamisen viivästymisen vuoksi lunta oli huhtikuun päättyessä isossa osassa Keski- ja Pohjois-Suomea ajankohtaan nähden keskimääräistä enemmän. Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa lunta oli yleisesti 150–200 kg/m2, paikoitellen enemmänkin.

Pohjois-Suomen runsaslumisilla alueilla suurten hallien kattojen lumikuormaa on edelleen tarkkailtava, jos katoilla on edelleen lunta. Hallien rakennevirheet ovat aiempina vuosina ilmenneet maaston lumikuorman kasvettua 80–100 kg/m2:aan. Hallien omistajien on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan. Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman osalta. Pikemminkin suuri riski on lumen pudottajien tippuminen katolta sekä katoilta putoavat lumi- ja jäämassat.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Kevät eteni huhtikuussa kylmistä säistä johtuen melko hitaasti kohti pohjoista.  Keski-Suomessa vedenkorkeudet nousivat järvissä kuitenkin lumen sulamisen myötä pääosin tasaisesti. Keski-Pohjanmaalla jokivesistöissä vedenkorkeuksissa ja virtaamissa oli huhtikuun alkupuoliskolla huippu, joka jäi kuitenkin tavanomaista kevättulvaa pienemmäksi. Huhtikuun loppuessa virtaamat olivat siellä taas kuitenkin kasvussa. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kylmä sää jarrutti selvästi lumen sulamista ja vesistöjen pinnan nousu oli näillä alueilla vasta orastavaa ja pohjoisessa sitä ei ollut lainkaan. Näillä alueilla vedenkorkeudet ovatkin myöhäisen kevään vuoksi huhtikuun loppuessa monin paikoin ajankohdan keskimääräisten arvojen alapuolella. Suurimpien järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun loppuessa lähes koko maassa lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Osa Kokemäenjoen vesistön luonnontilaisista suurista järvistä on kuitenkin kuivan syksyn ja vähälumisen talven seurauksena selvästi ajankohdan tavanomaisten lukemien alapuolella.

Maan etelä- ja lounaisosassa sekä länsirannikolla aina Vaasan korkeudelle saakka lumen sulamisesta aiheutuvat tulvat ajoittuivat useissa joissa jo maaliskuulle ja näillä alueilla keskivirtaamat olivat huhtikuussa ajankohtaan nähden pieniä. Oulujoessa huhtikuun keskivirtaama oli tavanomainen ja Kemijoessa hiukan tavanomaista pienempi.

Pohjaveden korkeus

Maan etelä- ja länsiosissa pohjaveden pinnat ovat kääntyneet laskuun kuukautta keskimääräistä aikaisemmin ollen 0–20 cm ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja alempana. Maan keskiosissa sulamisvedet ovat nostaneet pohjaveden pintoja, mutta alueilla joissa syksyn sateiden täydentävä vaikutus jäi vähäiseksi, pinnat ovat edelleen keskimääräistä alempana. Maan pohjoisosissa talvinen pohjaveden pinnanlasku jatkuu edelleen, mutta pinnat ovat 5–20 cm keskiarvoja ylempänä.

Routa

Routaa esiintyy vielä maan keski- ja itäosissa 5–15 cm paksuisina linsseinä. Maan pohjoisosissa roudan esiintyminen vaihtelee suuresti lumikerroksen paksuuden mukaan. Siellä routaa on 5–40 cm, mikä on 10–20 cm keskimääräistä vähemmän.

Jään paksuus

Huhtikuun alkupuolella jäät heikentyivät vauhdilla maan etelä- ja länsiosassa. Kova tuuli vei jäät ainakin paikoin etelän järviltä kuukauden 10. päivän tienoilla. Jäät alkoivat ohentua ja puikkoontua myös maan keski- ja itäosassa, mutta pääsiäisenä ja sen jälkeen ajankohtaan nähden viileä sää ja paikoin kovat yöpakkaset hidastivat jäiden ohenemista. Maan pohjoisosassa jäät pysyivät huhtikuussa pääosin ennallaan. Huhtikuun päättyessä järvien jäätä pystyttiin mittaamaan Kokkola–Simpele -linjan pohjoispuolella. Tätä etelämpänä jäät ovat pääosin lähteneet. Maan keski- ja itäosassa jäätä oli vielä yleisesti 40–60 cm ja Pohjois-Suomessa 60–85 cm. Pohjoisessa jäätä on ajankohtaan nähden paksusti. Maan etelä- ja keskiosan jokien ja virtapaikkojen sekä rannikon jokien jäät ovat pääosin lähteneet. Etelä-Lapissa jokijäät ovat paikoin heikentyneet jäänsahausten vuoksi.

Pintaveden lämpötila

Jäiden lähdön jälkeen vesistöjen lämpötilat nousivat maan eteläosassa kolean sään myötä hitaasti. Huhtikuun päättyessä maan eteläosan järvillä vedet olivat vielä alle 6-asteisia. Lukemat ovat ajankohtaan nähden alhaisia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: