Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne joulukuun lopussa 2018: Jäät heikkoja koko maassa, Pohjois-Suomessa lunta ja jäätä vähän

Tiedote 3.1.2019 klo 10.54
Nellim 10.12.2018. Kuva: Pekka Hyytiäinen
Inarin Nellim 10.12.2018. © Kuva: Pekka Hyytiäinen

Koko maassa on varottava heikkoja jäitä. Lunta ja jäätä on maan pohjoisosassa selvästi tavallista vähemmän. Myös routaa on monin paikoin vähän, mikä näkyy myös viime päivien myrskytuhoissa. Etelä- ja Keski-Suomessa jo pitkään kestänyt vähävetinen jakso jatkuu edelleen. Vuodenvaihteen sateet tuovat hiukan helpotusta vesistöihin, mutta pohjavesivarastoissa vaikutukset eivät näy nopeasti.

Joulukuu oli etenkin maan pohjoisosassa vähäluminen. Lumikuorma (kg/m2) on alle puolet alkuvuoden keskimääräisestä laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa. Erot pitkän jakson keskiarvoihin ovat suurimpia Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa.

Järvet jäätyivät maan pohjoisosassa selvästi tavanomaista myöhemmin. Lapissa jäänpaksuus on 20–40 cm, mutta se on ajankohdan keskiarvoa ohuempaa. Edellisen kerran Lapissa on ollut tätä vähemmän jäätä vuodenvaihteessa 2011–2012.

Pohjois-Suomen lisäksi maan etelä- ja keskiosassa tulee varoa heikkoja jäitä, sillä isommat järvet ovat jäätyneet vasta joulukuun puolivälin tienoilla, ja jäänpaksuus on monin paikoin alle 20 cm. Maan eteläosan suurilla järvillä on vielä paikoin sulaa, esimerkiksi Päijänteen selkävedet lainehtivat vapaana.

”Jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat edelleen suuria, ja siksi jäillä liikkujien tulee olla erittäin varovaisia. Lisäksi kova tuuli on voinut rikkoa paikoin heikkoja jääkansia”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Keski- ja Etelä-Suomen järvien vedenkorkeuksien lasku taittumassa

Vuodenvaihteen sateet tuovat hieman helpotusta Keski- ja Etelä-Suomen järvien pitkään jatkuneeseen kuivaan jaksoon. ”Alkuviikon jälkeen sateet tulevat pääosin lumena, mutta aiempien vesisateiden ja sulannan myötä useimpien järvien vedenpinnan lasku hidastuu tai pysähtyy ”, toteaa hydrologi Panu Juntunen Suomen ympäristökeskuksesta.

Suurista järvistä Päijänteen, Keiteleen, Keurusselän, Tarjanteen ja Längelmäveden ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla olevien vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvän tammikuussa lähellä nykyistä tasoa tai nousevan hieman.

Itä-Suomessa luonnontilaisten järvien vesitilanne on parempi, mutta Saimaan ja Pielisen jo nyt ajankohdan keskitason alapuolella olevien vedenkorkeuksien ennustetaan laskevan hiljalleen tammikuun aikana.

Rannikkovesistöissä pienten jokien vedenkorkeudet voivat nousta hieman tammikuun alun vesisateiden myötä, mutta sään pakastuminen saa vedenkorkeudet laskuun. Harvinaisen alhaalla olevien Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun.

Pohjois-Suomessa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pienissä lukemissa. Alkutalvi on ollut erittäin vähäluminen. Tammikuun alkuun ennustetut lumisateet parantavat hieman lumitilannetta, mutta lumen vesiarvo pysyy tavallista pienempänä.

Pohjaveden pinnat ovat edelleen ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Länsi- ja lounaisrannikolla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on pääosin parempi. Ennusteen mukaan pohjaveden korkeudet pysyvät ennallaan tai laskevat hieman tammikuun aikana.

SYKEn vesitilannekatsaus uudistuu

Tämä katsaus on viimeinen säännöllisesti ilmestyvä kuukausittainen vesitilannekatsaus. Jatkossa julkaisemme katsauksia silloin, kun vesitilanne poikkeaa selvästi tavanomaisesta, on normaalia riskialttiimpi tai herättää keskustelua esim. mediassa.

Tuorein vesitilannetieto löytyy jatkuvasti sivulta www.ymparisto.fi/vesitilanne

Myös erillisiä tilannekuvauksia päivitetään edelleen verkossa. Ne löytyvät www.ymparisto.fi/vesitilanne -sivun alavalikosta:

Tietyiltä havaintoasemilta julkaistaan tilastotietoja automaattisesti kuukauden vaihteen jälkeen Hydrologiset kuukausitilastot -sivulla.

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Panu Juntunen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 770, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: