Ratkaisukeskeinen ryhmäpäällikkö

Pääsin Suomen ympäristökeskukseen töihin heti valmistuttuani vuonna 2002. Olen kyllä viihtynyt täällä todella hyvin. Olen Tuuli Myllymaa, ja nykyisin toimin jäteasiain hallinnan parissa työskentelevän ryhmän päällikkönä.

Olen kotoisin maaseudulta Satakunnasta. Kasvoin luonnon keskellä. Nykyisin vuoden kohokohtia ovat retket luonnossa perheen kanssa. Retkeilemme lasten ehdoilla. Minulle 11- ja 8-vuotiaiden poikiemme kanssa tehdyt retket ovat arjen suurta juhlaa.

Luonto ja sen hyvinvointi ovat aina olleet minulle tärkeitä. Sen takia hain aikanaan opiskelemaan myös biologiaa.

Tuuli Myllymaa
Tuuli Myllymaan mielestä Suomen ympäristökeskuksella on tärkeä rooli puolueettomaan tiedon tuottajana. Sitä tarvitaan esimerkiksi jätteitä koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Kuva: Eija Järvinen

Ympäristötekniikka on kuitenkin se mun juttu. Opiskelin ensin prosessitekniikan insinööriksi. Suuntauduin jo siinä vaiheessa ympäristötekniikan puolelle. Vuonna 1998 siirryin opiskelemaan diplomi-insinöörin tutkintoa teknilliseen korkeakouluun. TKK:n puunjalostustekniikan osastolla pääaineeni oli teollisuuden ympäristönsuojelutekniikka.

Olen aika ratkaisukeskeinen luonne, ja varmaan se piirre vielä vahvistui insinööriopintojen aikana. Ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan nykyisissä töissäni. Kritiikille pitää olla tilaa, mutta ratkaisujen etsiminen on minusta vielä tärkeämpää.

Tulin tänne SYKEen ensin tutkijaksi tekemään jätepuolen elinkaariarvioita. Nykyään roolini on kaksijakoinen, olen asiantuntija ja päällikkö.

En tiedä, mitä tullessani oikein työelämältä odotin, mutta olen saanut yllättyä siitä, miten mielenkiintoista työ voi olla. Aina on tullut sopivasti uusia asioita eteen, ja työelämä on kantanut, kun on tarttunut tilaisuuksiin.

Päällikkönä haluan antaa tilaa ja näkyvyyttä kaikille ryhmän jäsenille. Yritän sparrata, valmentaa ja tukea. Olen ylpeä meidän ryhmästä. Siinä on niin hienoja tyyppejä ja monen asian huippuasiantuntijoita!

Osa meistä on esimerkiksi jätealan lainsäädännön eksperttejä, toiset osaavat elinkaariarvioinnin ja joidenkin työnä on valvoa viranomaisena kansainvälisiä jätesiirtoja. Jäteasiat ovat laaja kenttä, ja meidän työ ulottuu tutkimushankkeista kansalaisneuvontaan. Välillä täällä joudutaan miettimään sitäkin, mitä pitää tehdä esimerkiksi kemiallisten aseiden tuhoamisesta jääville jätteille.

Olemme juuri aloittamassa isoa EU:n Life-ohjelman hanketta, joka yhdistää kiertotalouden ja jätehuollon. Tämä CIRCWASTE-hanke kestää seitsemän vuotta ja siinä on mukana parikymmentä eri organisaatiota. Yrityksiä, jätelaitoksia, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia, kuntia ja maakuntien liittoja.

Yksi osa hanketta on SYKEn ja Motivan Resurssitehokkuuskeskus, joka alkaa kerätä ja välittää tietoa alan hyvistä käytännöistä.

Kiertotalousajattelu on tuonut nostetta koko jätehuollon alalle. Eri puolilla Suomea alalla tapahtuu paljon uutta, ja toivottavasti pystymme tuomaan niitä hyviä asioita käytäntöön laajemmin.

Jäteala on voimakkaasti ohjattu toimiala, koska siinä on kysymys ihmisten terveyden ja ympäristön suojelusta. Meillä Suomessa perusasiat toimivat hyvin, ja sen varaan voidaan rakentaa paljon. On etuoikeus, että voimme jo nyt pohtia kiertotalouden kysymyksiä myös jätehuollossa.

Tämä artikkeli on julkaistu Ympäristö-lehdessä 5/2016.

Julkaistu 16.11.2016 klo 15.37, päivitetty 16.11.2016 klo 15.37

Kohderyhmä: