Ympäristö 2012

Ympäristö 1/2012


Artikkelit

Salla Virta: Durbanin ilmastokokous ylitti odotukset
YK:n ilmastokokouksessa päästiin pari tärkeää askelta eteenpäin. Globaalisti kattava, päästövähennyksiin sitova sopimus luvattiin neuvotella vuoteen 2015 mennessä, ja Kioton pöytäkirjan jatkokaudesta saatiin sovittua. Ilmastoneuvottelijoiden mukaan tästä on hyvä jatkaa.

Anna Toppari: Edelläkävijät esiin!
Eri puolilla Suomea yksityishenkilöt ja yritykset ovat jo ottaneet käyttöön uusia ekotehokkaita ratkaisuja. Nyt nämä edelläkävijät halutaan nostaa esiin ja näyttämään esimerkkiä muillekin. Edelläkävijän ei tarvitse olla keksijä, sillä ilmastotekoja syntyy myös kaupallisilla ratkaisuilla.

Arja Suomalainen: Rivitalon uudet lämmönlähteet kutistivat energialaskun
Uudessakaupungissa sijaitsevan rivitalon lämmityksestä vastaavat tulisijat ja aurinkokeräimet. Rakennusvaiheessa tehty 8000 euron asuntokohtainen lisäsatsaus, tuo vuosittain 2000 euron säästöt.

Timo Sipola: Maailman suurin ympäristörikos
Nigerjoen suistossa valtava öljyvahinko odottaa puhdistajaansa. Puolen vuosisadan aikana suistoalueelle on vuotanut arviolta noin 1,5 miljoonaa tonnia öljyä. Öljyntuotanto on tuhonnut Ogonimaan asukkaiden elinmahdollisuudet.

Arja Suomalainen: Tervetuloa takapihalleni, täydennysrakentaja!
Suomalaiset suhtautuvat asuinalueiden tiivistämiseen paljon suvaitsevammin kuin tähän asti on oletettu. Täydennysrakentaminen on ok, kunhan alueella jo asuvat pääsevät vaikuttamaan sen suunnitteluun, kertoo suomalaista asumista selvittänyt tuore asukasbarometri.

Leena Rantajärvi: Vesilaki uudistui
Vuoden alussa voimaan tullut uusi vesilaki parantaa luonnon ja ympäristön suojelua. Esimerkiksi luonnontilaisten pienvesien suojelu tehostuu ja ruoppaukset otetaan tarkempaan seurantaan.

Tarja Stenman: Saarijärven reitin ravinnekuorma kuriin
Saarijärven reitillä vesien tila on Keski-Suomen heikoin. Nyt ravinnekuormitusta on käyty suitsimaan viljelijöiden, alueen oppilaitosten ja viranomaisten yhteistyöllä.

Pääkirjoitus

Ilmastotoimien aika on nyt
Joulukuun alussa nimitetty kansallinen ilmastopaneeli on uusi askel Suomen ilmastopolitiikassa, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö.

Tiesitkö

Leena Rantajärvi: Tämän piti olla jo historiaa
Venäjän Kingiseppissä Suomenlahteen laskevan Lugajoen valtava fosforimäärä yllätti tutkijat tammikuussa. Suomenlahden ja koko Itämeren valuma-alueen suurimmaksi yksittäiseksi kuormittajaksi epäillään Fosforitin lannoitetehtaan jätekipsivuorta.

Kolumni

Lupauksia muutoksesta
Ensi kesänä Rio de Janeiron kestävän kehityksen kokouksessa on aika tehdä hyviä lupauksia muutoksesta, kirjoittaa professori Mikael Hildén.


Vaikuttaja

Ekopaasto istuu kirkon paastoperinteeseen
Suomen ympäristökeskus, Evankelisluterilainen kirkko ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto kannustavat helmikuussa ekopaastoon. Helsingin piispa Irja Askolan mielestä paaston aikaan on hyvä tilaisuus miettiä esimerkiksi ruoka-asioiden eettistä ulottuvuutta. Häntä haastatteli toimittaja Eija Järvinen.


Vieraskynä

Biotalous on suuri muutos
Biotalous vaatii Suomelta elinkeinostrategian päivittämistä, kirjoittaa tutkija Jakob Donner-Amnell.


Eskon puumerkki

Asteilua
Celsius, Fahrenheit, Réaumur, Kelvin, Delisle, Newton, Rankine, Rømer. Hydrologi Esko Kuusisto kertoo lämpötilaa mittaavien asteikoista ja pohtii elämänsä tärkeitä astelukemia.

Ympäristö 2/2012

Artikkelit

Maiju Lehtiniemi: Ekologista rulettia Itämerellä
Itämeren ekosysteemissä näyttää olevan tilaa uusille vieraslajeille. Vieraslajien aiheuttamien haittojen minimointi vaatisi parempaa seurantaa. Nykyisin vain harva vieras jää tutkijoiden haaviin.

Leena Rantajärvi: Kaivosten ympäristöhaitat pienemmiksi
Kaivos jättää aina jäljen ympäristöönsä, mutta parhailla tekniikoilla ja käytännöillä päästöjä voidaan vähentää ja luontoarvoja säästää. Ympäristöviranomaiset ovat koonneet kaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt oppaaksi.

Kalle Heino: Indonesia panostaa ekoturismiin
Uhanalaisille lajeille turismi voi olla pelastus, mutta turismin jäljet näkyvät Balin saarella myös ehtyvinä vesivaroina, jätevuorina ja tuhoutuvana luontona. Indonesiassa ratkaisua haetaan nyt ekoturismista.

Anna-Maija Hallikas, Kati Lundgren & Taru Uotila: Ympäristöneuvontaa kotitalouksille tarvitaan
Suomi tarvitsee vuonna 2025 monipuolisia osaajia neuvomaan kotitalouksia asumisen ympäristöystävällisissä ratkaisuissa ja ekologisen jalanjäljen pienentämisessä, kertoo alan koulutustarpeista tehty selvitys.

Marina von Weissenberg: Geenivarojen hyötyjen jako oikeudenmukaisemmaksi
Kun teollisuus tahkoaa rahaa sademetsän geenivaroista kehittämällään tuotteella, pyrkii uusi geenivarapöytäkirja varmistamaan, että myös geenivaran kotimaa saa oikeudenmukaisen osuutensa voitoista. Helmikuun alussa pöytäkirjan oli allekirjoittanut 93 maata.

Riitta Malve: Kissankäpälä ja ketoneilikka kotiutuvat katolle
Turvekaton kauneus on tuttu juttu, mutta nykyaikaista viherkattoa voi katsoa monesta näkökulmasta. Kattovihreä on ihmisen hyvinvoinnin lisääjä, harvinaisen lajin ekologinen käytävä ja kaupungin hulevesijärjestelmän osa.

Pääkirjoitus

Kalavarojen käyttö ja hoito kestävämmäksi
Kalatalouden saralla on menossa monia uudistuksia. Kalastuslain kokonaisuudistus ja kalatiestrategia tähtäävät molemmat luonnon kalakantojen elinvoimaisuuteen, kirjoittaa kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Kolmannes Itämeri-sitoumuksista toteutunut
Helmikuussa 2010 Baltic Sea Action Summit -huippukokouksessa Helsingissä valtiot, yritykset ja erilaiset organisaatiot tekivät lähes 140 sitoumusta Itämeren tilan parantamiseksi. Kahdessa vuodessa kolmannes sitoumuksista on toteutettu ja suurin osa keskeneräisistäkin etenee aikataulussaan.

Kolumni

Suuri on kaunista
Suuruuden ekonomian ihailu on ollut vallitseva hallinnollinen ja poliittinen suuntaus jo vuosia, mutta ympäristöneuvos Antero Honkasalo uskoo siihen, että ihastus menee aikanaan ohi.

Vaikuttaja

Talous pitää sopeuttaa maapallon resursseihin
Eläkkeelle jäävä ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Jalkanen korostaa työssään käymissä keskusteluissa sitä, että hyvä ympäristö on osa hyvinvointia. Luonnonvarat ja ekosysteemien palvelut ovat osa taloutta, eivät sen ulkopuolella olevia kilpailukykyä häiritseviä elementtejä. Pekka Jalkasta haastatteli Leena Rantajärvi.

Vieraskynä

Arvaamattoman arvokkaat aineistot kiireesti talteen
Suomalaisten luonnontieteellisten näytteiden digitointia auttaa yhdysvaltalainen raha, kirjoittaa yksikönjohtaja Aino Juslén Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Eskon puumerkki

Sata kilometriä jääpuikkoja
Hydrologi Esko Kuusisto tietää jääpuikkojen syntymekanismeista yhtä ja toista. Niistä erikoisimpiin kuuluu puikkojen pursuaminen vaikkapa porraskaiteen sisältä.

Ympäristö 3/2012

Artikkelit

Kari Rissa: Toiveikkuutta ja pettymyksen uhkaa
YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi palaa kesäkuussa Rio de Janeiroon, samaan konferenssikeskukseen, jossa kaksikymmentä vuotta sitten nostettiin kestävä kehitys valtionpäämiesten asialistalle ja luonnosteltiin ilmasto- ja biodiversiteettisopimukset. Suomalaisten odotukset Rio+20-konferenssille vaihtelevat toiveikkaista skeptisiin.

Mia Hemming: Kestävää kehitystä Ghanan kuntiin
Suomalaisen Lahden ja ghanalaisen Hon kaupunkien yhteistyö on yksi esimerkki siitä, mitä paikallistasolla tehdään kestävän kehityksen edistämiseksi. Yhteistyöohjelmalla vahvistetaan kuntien ympäristöhallinnon osaamista, molemmilla puolilla.

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Pientareiden ötökät kaipaavat pesäpaikkoja
Kun rakentaa viljelystensä lähelle suojapaikkoja harvinaistuville hyönteisille, vastapalvelukseksi ne hävittävät tuholaisia, kierrättävät ravinteita ja pölyttävät kasvisi. Luonnon pikkuapurit ovat olleet tutkija Anne Piiraisen intohimo vuosia.

Hanna Johde: Vesiosaaminen esillä Marseillessa
Maaliskuussa maailman vesifoorumissa esiteltiin Suomen vesiosaamista laajalla rintamalla. Suomen aiheina Marseillessa olivat erityisesti puhtaan juomaveden ja sanitaation turvaaminen, vesitehokkuuden parantaminen sekä vihreä talous.

Taru Peltola, Maria Åkerman & Marja Vehviläinen:
Metsämies ja martta taitavat ympäristöneuvonnan

Ei ole yhdentekevää, kuka ympäristötietoa välittää. Kun tavoitteena on muuttaa ihmisten asenteita, moraalista suhtautumista ja toimintatapoja, ei heikkoihin sosiaalisiin siteisiin perustuva tiedottaminen riitä. Uudet ideat liikkuvat parhaiten vertaisten ja lähikontaktien kautta.

Tarja Nakari, Eija Schultz & Pirjo Sainio:
Itämeren jätevesipäästöjen tarkkailua pitää muuttaa

Uudella tavalla tehty Itämeren jätevesipäästöjen tarkkailu paljasti, että puhdistetut jätevedet ovat ajoittain jopa akuutisti myrkyllisiä. Tutkijat ehdottavatkin jätevesipäästöille myrkyllisyyteen perustuvia raja-arvoja.

Pääkirjoitus

Päätöksiä maailman tulevaisuudesta
Kestävän kehityksen ajatusmalli on otettava osaksi talousajattelun valtavirtaa, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen.

Tiesitkö?

Leena Rantajärvi: Mittausten on jatkuttava
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Seppo Knuuttila pidätettiin Venäjällä, kun hän oli Helcomin näytteenottoreisulla Lugajoella. Ennen kuin tulkintaerimielisyydet sovitysta tutkimusalueesta on selvitettävä perusteellisesti, SYKE ei lähetä väkeään alueelle, sanoo pääjohtaja Lea Kauppi.

Kolumni

Ajaa alas vai kehittää?
Parhaimmillaan valtion tutkimuslaitokset kattavat koko tiedontuotannon ketjun aineiston keruusta valmiisiin sovelluksiin ja asiantuntija-apuun päätöksentekijöille, kirjoittaa professori Heikki Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Vaikuttaja

Mari Pantsar-Kallio luotsaa Suomea vihreään kasvuun
Työ- ja elinkeinoministeriöon perustetun uuden ympäristöliiketoiminnan strategisen ohjelman johtaja Mari Pantsar-Kallio valmistelee Suomelle vihreän kasvun strategiaa. Ohjelman johtoryhmään on saatu mukaan kovan tason yritysjohtajia esimerkiksi metsä- ja jätehuoltosektorilta. Pantsar-Kalliota haastatteli Leena Rantajärvi.

Vieraskynä

Mietteitä ympäristökasvatuksesta: Tekemällä oppii
Kestävä ja eettinen oppiminen rakentuu toiminnasta, ei niinkään tiedosta, kirjoittaa johtaja Matti Hepola Lapin ELY-keskuksesta.

Eskon puumerkki

Sohlo-Santra
Sohlo-Santran kylmä kylpy on Ruovedellä kevään merkki, kertoo hydrologi Esko Kuusisto.

Ympäristö 4/2012

Artikkelit

Jutta Mattsson: Väkisinkin vihreää muotoilua
Islannin talouskriisin jäljissä versoo uusi muotoilu. Itä-Islannin asukkaiden ja ammattimuotoilijoiden ideoimissa tuotteissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita ja kierrätysmateriaaleja.

Leena Rantajärvi: Itämeren haitalliset aineet halutaan kuriin
Tekstiilien haitallisia aineita kulkeutuu Itämereen puhdistettujen jätevesien mukana, kertoo uusi tutkimus. Haitallisten aineiden päästöjä kartoitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti koko Itämeren valuma-alueelta.

Kari Rissa: Kohti kestävää hyvinvointia
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen joukkoineen aikoo nostaa kestävän kehityksen suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmäksi päämääräksi.

Kari Rissa: Sitra puhalsi uutta henkeä energiatehokkuuteen
Sitran energiaohjelma pystyi näyttämään, että muutokset ovat oikeasti mahdollisia. Energiatehokkuudella voidaan luoda hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Eija Järvinen: Tuulivoiman esteet nurin
Suomi on tuulivoiman kehitysmaa. Kuitenkin jo kahdeksan vuoden kuluttua tuulivoimaloita pitäisi nykyisten 130 sijaan olla yli 800. Hallinnollisten esteiden raivaus tuulivoimatavoitteen tieltä on alkanut.

Veera Lehto, Riikka Paloniemi, Kaarina Hyvönen & Mika Saastamoinen: Ruoka innoitti ilmastokeskusteluun
Ohjattu ilmastokeskustelu innostaa verkossa, jos aiheet ovat ruohonjuuritasolta ja palvelun käyttö riittävän helppoa.

Antero Honkasalo: Tulvat uhkaavat kylän elämää
Beniniläisen Logo-Condjin kylän arkeen ilmaston muuttuminen vaikuttaa jo nyt. Omavaraisuuden ajat ovat ohi.

Riku Cajander: Energiatehokkuudella kiinni ilmastonmuutokseen
Uusi EU-direktiivi on tuomassa energiayhtiöille energiansäästövelvoitteen, kuluttajille neuvontaa ja julkishallinnolle rakennusten korjausvelvoitteen. Energiatehokkuudessa riittää haastetta myös Suomelle.

Pääkirjoitus

Kuoppaista tietä kohti vihreän talouden mallimaata
Luonnonvarojen käytöstä on tänä vuonna keskusteltu paljon julkisuudessa. Globaalin kysynnän kasvun myötä joutuu testiin oma, kansallinen luonnonvarastrategiamme, kirjoittaa Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi.

Tiesitkö?

Eija Järvinen: Selvitys suosittaa ilmastolain säätämistä
Professori Ari Ekroos ja tekniikan tohtori Matias Warsta suosittelevat erillisen ilmastolain säästämistä, jotta ilmastopolitiikan suunnitelmallisuus vahvistuisi. Ehdotusta voi kommentoida muun muassa Ota kantaa -verkkokyselyssä heinäkuun 4. päivään asti.

Kolumni

Miten maailma muuttuu?
Professori Mikael Hildén kannustaa kokeiluihin, sillä niistä lähtevät liikkeelle suuret muutokset.

Vaikuttaja

Opettaja organisoi sadan miljoonan puun istutustalkoot
Pienessä työhuoneessa Joensuun keskustassa on maailmanlaajuisen kansalaisliikkeen hermokeskus: mies ja tietokone. Toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen tapasi luokanopettaja Mika Vanhasen, jonka kehittämä ENO-verkkokoulu on 150 maahan levinnyt ympäristökasvatuksen vientituote.

Vieraskynä

Paikalliset voimavarat käyttöön
Ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Kuntaliitosta toivoo, että kestävän kehityksen Rio+20-konferenssi elvyttäisi Agenda 21 -ohjelmat nimenomaan paikallisina prosesseina, joissa olisivat mukana kunnan asukkaat, työntekijät, järjestöt, yritykset ja muut toimijat.

Tutkimus

Eija Järvinen: Kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutus pienentynyt

Eskon puumerkki

Naisen ääni
Hydrologi Esko Kuusisto tapasi presidentti Tarja Halosen, jonka mielestä parasta puolustuspolitiikkaa Suomelle olisi edistää oikeanlaista veden käyttöä maailmalla.

Ympäristö 5/2012


Artikkelit

Riitta Vauras: Nyt suojellaan lounaista luontoa
Suomen Natura-verkoston toteuttamisessa ollaan tulossa loppusuoralle. Ensimmäisenä homma hoidetaan loppuun Varsinais-Suomessa. Sinne perustetaan liki sata uutta luonnonsuojelualuetta.

Ville Larimo: Etätyöllä työhyvinvointia
Microsoftin 270-henkisessä Suomen yksikössä lähes kaikki tekevät silloin tällöin etätyötä. Työtyytyväisyys on kasvanut parissa vuodessa 17 prosentilla. Kansallista etätyöpäivää vietetään Suomessa perjantaina 21. päivänä syyskuuta.

Leena Rantajärvi: Vihertyä pitäisi, mutta miten?
Asumisen ja liikkumisen viherryttämiseen löytyy tehokkaita keinoja, mutta ruuan ympäristövaikutuksiin on vaikeampi puuttua. Tähän tulokseen päätyi kestävän kehityksen ja tuotannon ohjelmaa päivittänyt työryhmä. Se etsi keinoja yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä vihreän talouden edistämiseen.

Ismo Tuormaa: Suomenlahden taimenjoet tehoelvytykseen
Suomi on tuhonnut vaelluskalajokensa ja -puronsa pahemmin kuin mikään muu Itämeren maa. Suomen ja Viron yhteisessä EU-hankkeessa tämä surullinen kehitys yritetään vihdoin kääntää toiseen suuntaan.

Jouni Tammi & Tapio Sutela: Kalateitä lisää
Valtioneuvoston viime maaliskuussa hyväksymä kalatiestrategia pyrkii vahvistamaan uhanalaisten vaelluskalakantojemme elinvoimaisuutta.

Kari Rissa: Rio+20-huippukokous jäi julistustasolle
Rio+20-huippukokous sai aikaan poliittinen kestävän kehityksen julistuksen, mutta ei uusia sitovia sopimuksia. Ympäristöjärjestöille kokous oli suuri pettymys.

Elina Taskinen & Mikko Hannuksela: Itämeren nuoret vesistöjä pelastamassa
Hollolan lukion vesikurssi huipentui pietarilaisten ikätovereiden vierailuun. Vierailun aikana työskenneltiin muun muassa Vesijärven veden laadun mittausten parissa.

Pääkirjoitus

Rohkeutta tarvitaan lisää
Rio+20-huippukokouksen lopputulos on askel eteenpäin – mutta liian vaatimaton, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö.

Tiesitkö?

Leena Rantajärvi: Vihreitä lupauksia
Suomen vihreän liiketoiminnan kasvua pohjustetaan nyt lupauksin. Kesäkuussa pidetyssä Green Growth Summit -tapahtumassa esiteltiin ministeriöiden ja muiden julkisten toimijoiden lupauksia ja innostettiin yrityksiä antamaan omiaan.

Kolumni

Maailman kylät ja kaupungit
Kehitysmaissa vihreän talouden kannalta on keskeistä, miten maataloutta kehitetään, kirjoittaa ympäristöneuvos Antero Honkasalo.

Vaikuttaja:

Jukka Rajala uskoo luomuun
Suomalaisen luomuviljelyn pioneeri, erikoissuunnittelija Jukka Rajala alkoi perehdyttää suomalaisia luomuviljelyyn liki 30 vuotta sitten. Nyt luomuviljely on ajankohtaisempi kuin vuosiin. Rajala haluaisi nostaa unholasta nobelisti A. I. Virtasen elämäntyön toisen puolen: typpiomavaraisuuden. Rajalan tapasi toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Vieraskynä

Ekosysteemipalvelut euroiksi
Ekosysteemipalvelujen hinnoittelu ei ole välttämätöntä yhteiskunnallisten tarpeiden priorisoimiseksi, mutta se on tärkeää kuluttajan kannalta, kirjoittaa tutkimusjohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Tutkimus

Ville Larimo: Muikun työntäyteinen kesä
Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Muikku tutkii tänä kesänä muun muassa meren pohjaa ja veden ravinnepitoisuuksia Suomelahdella ja Saaristomerellä.

Eskon puumerkki

Marjatta
Vuonna 1941 Suomea koettelee paha kuivuus. Peräseinäjoella koulutytöt Marjatta ja Orvokki Mäki-Kihniä valjastavat pässin vetämään vettä lehmille. Isä ja hevonen ovat sodassa. Hydrologi Esko Kuusisto palasi Marjatan kanssa sotavuosien muistoihin kesällä 2012.

Ympäristö 6/2012


Artikkelit

Timo Sipola: Liminganlahdelle Suomen ensimmäinen lintuluontokeskus
Linnut ja kosteikot ovat Liminganlahden luontokeskuksen erityisalueet. Keväällä valmistuneet uudet näyttelyt ovat nostaneet kävijämäärää huimasti, ja keskuksesta on hyvää vauhtia kasvamassa merkittävä vetonaula Oulun seudun matkailulle.

Leena Rantajärvi: Ympäristönsuojelulakia uudistetaan
Ympäristönsuojelulain uudistus on käynnissä. Esimerkiksi ympäristölupien valvonnasta voidaan jatkossa periä maksu ja lupamenettelyssä ottaa luonnonarvot paremmin huomioon. Mittavan lainsäädäntötyön ensimmäinen etappi on EU:n uuden teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin vienti kansalliseen lainsäädäntöön.

Ismo Tuormaa: Venäjä etsii energiatehokkuutta
Venäjä voisi säästää energiankulutuksestaan jopa 45 prosenttia. Näin sanoo Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n energiaohjelmaa johtava Maksim Titov. Perinteisesti venäläiset yritykset ovat kuuluneet maailman energiatehottomimpiin, mutta tilanne on muuttumassa.

Maria Nurmi: Ympäristökiistoja soviteltiin ensimmäistä kertaa
Kaikkien kiistojen takia ei kannata istua leivättömän pöydän ääreen, vaan ratkaisu voi löytyä halvemmalla sovittelun avulla. Rikos- ja riita-asioita on Suomessa soviteltu jo 30 vuotta. Nyt menetelmää on kokeiltu myös ympäristökiistoissa.

Hanna Mela & Mikael Hildén: Parempiin arviointeihin
Poliittisten toimien vaikutusten arvioiminen on taitolaji. EU-maiden ilmastopolitiikan arviointia on syytä kehittää.

Mia Hemming: Ilmastoperheet hyvällä polulla
Ilmastoperhetoiminta on tarjonnut Tampereen seudun asukkaille hyviä vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Pääkirjoitus

Ympäristönsuojelulain uudistus alkoi
Ympäristönsuojelulakia uudistetaan laajassa ja avoimessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, kirjoittaa kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä.

Tiesitkö?

Eija Järvinen: Luonto kuuluu meille kaikille
Ympäristöministeriön syyskuussa julkaisema opas tarjoaa kertauskurssin suomalaisen oikeusperinteen helmestä, jokamiehenoikeuksista.

Kolumni

Katse kaupunkiluontoon
Professori Heikki Toivonen muistuttaa uusista tutkimustuloksista: kaupungeissa on kasvilajeja huomattavasti enemmän kuin niitä ympäröivillä seuduilla.

Vaikuttaja:

Pitkäaikaiset tuotteet hyödyttävät ympäristöä
Martelan vastuullisuusasiantuntija Anne-Maria Peitsaloa hirvittää se, että tarkasti maitopurkkinsa kierrättävät suomalaiset laittavat käytetyt huonekalunsa sekajätteen mukana kaatopaikalle. Peitsaloa haastatteli Leena Rantajärvi.

Vieraskynä

Ympäristöpsykologisia vinkkejä
Valtiotieteiden tohtori Ann Ojalan tutkimuksessa selvisi, että ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen liittyy empaattinen huoli toisista ihmisistä ja kyky ratkaista moraalisia ongelmia.

Tutkimus

Maria Nurmi: Toimiiko hapetus Itämerellä?
Suomessa ja Ruotsissa on tutkittu, voidaanko rannikkovesien tilaan vaikuttaa keinotekoisella hapettamisella. Ruotsin koealueella tulokset olivat lupaavia, mutta Suomen koealueella merkittävää tilan paranemista ei havaittu.

Eskon puumerkki

Lillukassa
Hydrologi Esko Kuusiston marjastusaddiktio sai tänä syksynä uusia piirteitä. Nyt on oltu lillukassakin.

Ympäristö 7/2012

Artikkelit

Jessica Haapkylä: Fukushiman jälkimaininki
Fukushiman onnettomuus aiheutti meriympäristöön radioaktiivisen päästön, jonka suuruus ylittää reilusti aiemmat päästöt. Erityistä huolta aiheuttavat pohjaan painuneet radioaktiiviset aineet, jotka säteilevät vielä vuosikymmeniä.

Leena Rantajärvi: Suot luupin alle
Soiden käytölle sovittiin pelisäännöt elokuun lopulla. Nyt kerätään tietoa soiden luonnonarvoista, jotta arvokkaat alueet saataisiin suojeltua turpeennostolta ja muulta käytöltä.

Minttu-Maaria Partanen: Laosin metsiä kartoitetaan suomalaisvoimin
Laos on Kaakkois-Aasian harvoja maita, joissa turisti voi vielä ihailla satumaisia metsämaisemia. Mutta täälläkin metsät hupenevat vauhdilla. Suomalaistekniikka voi auttaa suojelemaan Laosin metsiä.

Maarit Jokinen: Liito-orava hyötynyt suojelusta vain vähän
Liito-oravan suojelukeinoissa on kehitettävää. Tuore tutkimus osoittaa, että liito-oravaan liittyvät tehtävät pistävät luonnonsuojelun resurssit koville, mutta itse suojelukohde on hyötynyt toimista vain vähän.

Katja Huumo: Intiasta iso askel luonnon turvaamiseen
Intiassa pidetyssä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa teollistuneet maat sitoutuivat kaksinkertaistamaan suojelun rahoituksen.

Tanja Tuulinen: Kosken kohina takaisin
Keski-Suomessa on 30 vuoden aikana kunnostettu paljon ihmisen muokkaamia virtavesiä. Elokuussa valmistui kunnostustöistä vaativin, Korholankoskien kunnostus.

Noora Lehtimäki: Rakennetun ympäristön tieto demokraattisemmaksi
Lähivuosina käyttöön otettavat uudet sähköiset tietopalvelut helpottavat kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnitteluun.

Pääkirjoitus

Valtioneuvosto linjasi soiden suojelua ja käyttöä
Uhanalaisen suoluonnon suojelu vahvistuu ja soiden käytöstä aiheutuvat vesistöhaitat vähentyvät uusien periaatepäätösten ansiosta, kirjoittaa ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä.

Tiesitkö?

Leena Rantajärvi: Jäteöljystä eroon entistä helpommin
Öljyjätteen keräys tehostuu ensi vuoden alusta lähtien. Ympäristöministeriö on tehnyt sopimuksen öljyjätteen valtakunnallisesta keräyksestä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa.

Kolumni

Viisi vaarallista ajatusta
Professori Mikael Hildén kertoo, millaisia Suomen tulevaisuutta vaarantavia ajatuksia on liikkeellä.

Vaikuttaja

Pohjoismaiden ympäristöpalkinnon voittaja
Olli Manninen
puolustaa monimuotoisia metsiä. Omalla työllään hän on jo vaikuttanut 100 000 metsähehtaarin suojelemiseen. Riku Cajanderin haastattelema Manninen kertoo jatkavansa metsäaktivistin ja -inventoijan toimintaansa entiseen malliin myös 50 000 euron palkinnon jälkeen.

Vieraskynä

Kaivosyhtiöt ja yhteiskuntavastuu
Suomena kaivosyhtiöillä ei ole ollut paineita osoittaa vastuullista asennetta, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Teijo Rytteri.

Eskon puumerkki

Unkarilaisessa kylässä
Kansainvälisen atomienergiajärjestön palveluksessa elämäntyönsä tehnyt Maija Asunta-Johnston aloitti eläkeläisenä uuden uran unkarilaisessa Várbalogin kylässä. Hydrologi Esko Kuusisto tapasi Várbalogin suomalaisasukkaan.

Ympäristö 8/2012



Artikkelit

Kari Rissa: Neste Oil uskoo biodieseliin
Neste Oilin uusin biodieseljalostamo hohkaa uutuuttaan Rotterdamin sataman teollisuusalueella. Samanlainen jalostamo on myös Singaporessa ja kaksi pienempää Porvoossa. Neste Oilin usko biodieseliin on ympäristökritiikistä huolimatta vahva.

Riku Cajander: EU:n maatalous vihertyy
Maataloustuotannon viherryttäminen on osa EU:n laajaa maatalousuudistusta. Komission ehdotuksen mukaan esimerkiksi pinta-alaan ja tuotantomäärään perustuvia suoria maataloustukia siirretään maaseudun kehittämisen rahoitukseen, jolloin niitä voidaan ohjata ympäristöä tehokkaammin parantaviin toimiin.

Leena Rantajärvi: Suomessa maatalousuudistuksen valmistelu on pitkällä
Yksi unionin historian suurimmista muutoksista näkyy myös Suomessa. Maaseudun kehittämisohjelmaa ja maatalouden ympäristötoimenpiteitä valmistellaan täyttä nyt päätä.

Timo Sipola: Tundran pusikoituminen kiihdyttää ilmastonmuutosta
Arktinen tundra muuttuu metsäksi luultua nopeammin. Metsittyminen voi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä merkittävästi, kertoo Lapin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen yhteinen tutkimus.

Mari Valkonen: Minne menet, vanha paita?
Tämän päivän lempivaate päätyy lumpuksi yhä nopeammin. Tekstiilijätteen kierrätystä jarruttavat keräämisen kalleus ja pula sen hyödyntäjistä. Suomessa suurin osa tekstiilijätteestä päätyy kaatopaikalle.

Kirsi Silvennoinen: Ruokahävikki puntarissa
Suomalaisten kotikeittiöissä ruokaa menee vuosittain roskiin jopa 30 kiloa henkeä kohden. Peräti 40 prosenttia pois heitetystä ruuasta olisi kuitenkin vielä käyttökelpoista, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Foodspill-tutkimus.

Ville Larimo: Karhunkarvoja ja kaviaaria
Kansainvälinen CITES-sopimus suojelee uhanalaisia eliölajeja kauppaa säätelemällä. Tavallinen kansalainen törmää rajoitteisiin useimmiten palatessaan lomalta eksoottisia tuliaisia laukussaan.

Eija Järvinen: Hyypänjoen maisemahanke on Suomen paras
Kauhajoella osataan pitää huolta maisemasta. Hyypänjokilaakson yhteistyö maisemanhoidossa palkittiin marraskuussa Suomen parhaana maisemahankkeena.

Pääkirjoitus

Kestävästä kehityksestä valtavirtaa
Rio+20-kokouksessa syntyneet vapaaehtoiset sopimukset ja kumppanuudet ovat jänneet kokousuutisoinnissa varjoon. Ne saattavat kuitenkin olla loppuasiakirjaa tärkeämpiä tuloksia, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Salmi.

Tiesitkö?

Eija Järvinen: Valvontamaksut halutaan käyttöön
Ympäristönsuojelun valvontaa ehdotetaan osin maksulliseksi. Maksuasia on mukana ehdotuksessa uudeksi ympäristönsuojelulaiksi.

Kolumni

OECD ja vihreä talous
OECD:n rooli kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehittämisessä on merkittävä, kirjoittaa ympäristöneuvos Antero Honkasalo. Aika näyttää, tuleeko tuoreesta vihreän kasvun strategiasta OECD:n koko toimintaa ohjaava tekijä vai organisaation vihreä sivuvaunu.

Vaikuttaja

Kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä
Teollisuusmaissa ei riitä luonnonvarojen kulutuksen leikkaaminen kymmenesosaan, vaan maapallon pelastamiseen tarvitaan paljon enemmän, sanoo Christa Liedtke Wuppertal-instituutista. Toimittaja Kari Rissan haastattelema Liedtke muistuttaa, että talous on ihmisten luomaa ja siihen on myös mahdollista vaikuttaa. Luonto ja luonnonvarat on sen sijaan meille annettu.

Vieraskynä

Talouskasvu janoaa öljyä
Halpa ja helppo öljy, jonka varaan talouskasvu ja hyvinvointi on pitkälti perustunut alkaa olla lopussa, kirjoittaa tietokirjailija Jussi Laitinen.

Eskon puumerkki

Jääteillä
Hydrologi Esko Kuusisto vie talvimatkalle Suomen ja maailman jääteille. Tutuin niistä vie Ruoveden kirkkorantaan.

Julkaistu 5.9.2013 klo 15.39, päivitetty 31.10.2013 klo 13.27
Aihealue:
Kohderyhmä: