Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kaivosten ympäristövaikutuksia tutkitaan

toimituspäällikkö
Leena Rantajärvi
Suomen ympäristökeskus
Ympäristö-lehti 3/2013

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on julkaissut raportin Talvivaaran kaivoksen marraskuisen vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle.

Kipsisakka-altaasta joutui ympäristöön moninkertainen määrä haitallisia aineita kaivoksen tavanomaiseen kuormitukseen verrattuna. Kaivosalueen ulkopuolisiin vesistöihin päätyi eliöille haitallisia määriä ainakin alumiinia, nikkeliä, sinkkiä, kadmiumia ja uraania.

Vaikutuksia vesieliöihin päästään arvioimaan vasta jäiden sulettua ja eliöiden lisääntymiskauden alettua.

– Vaikka yksittäisen raskasmetallin pitoisuus ei olisikaan suuri, niiden yhteisvaikutukset voivat olla eliöille haitallisia, kuvaa tutkija Sari Kauppi SYKEstä.

Eliöihin kertyvät metallit ovat erityisen haitallisia. Tällainen on esimerkiksi kadmium.

– Alumiinin vaikutus taas on akuutti. Happamissa oloissa se saostuu kalojen kiduksiin, ja kalat tukehtuvat.

Happamuuden muutoksetkin uhka

Vaikutukset eliöihin ovat erilaisia eri vesistöissä. Esimerkiksi Talvivaaran pohjoispuolella vesistöt ovat mustaliuskealuetta, jossa vesistöjen luontainen metallipitoisuus on melko korkea.

– Eliöstökin on siellä sopeutunut korkeampiin metallipitoisuuksiin, kertoo Sari Kauppi.

Äkilliset vesistön happamuuden vaihtelut ovat Sari Kaupin mukaan eliöille vaarallisia. Esimerkiksi Talvivaarassa on käytetty kalkkia metallien saostamiseen. Tällöin metallit eivät pääse kulkeutumaan eteenpäin, mutta vesistön happamuus voi muuttua nopeasti.

Parempaan kaivosvesien hallintaan

Talvivaaran kaivosalue ei ole pohjavedenottoalueella.

– Kaivosvesillä voi kuitenkin olla vaikutuksia pohjavesiin kaivosalueen ulkopuolella. Tätä pitää ainakin tutkia, kertoo Sari Kauppi

SYKE tutkii kaivosten vesiriskien hallintaa ja vesijalanjälkeä osana Kestävä kaivosteollisuus -hanketta (Sustainable and Acceptable Mining, SAM). Siinä kehitetään työkaluja kaivosten ympäristöasioiden hallintaan.

– Selvitämme esimerkiksi, miten pinta- ja pohjavesien yhteys pitäisi huomioida nykyistä paremmin, jotta vesien pilaantuminen voitaisiin estää.

Vesiasioiden hallintaan kehitetään myös mallinnusta.

– Kaivoksille laaditaan pohjavesien tutkimisen muistilista. Esimerkiksi kallioperän ruhjeiden rooli vesien kulkeutumisreittinä pitää ottaa entistä paremmin huomioon.

SAM-hanke kattaa myös sosiaaliset vaikutukset ja kaivos- ja ympäristölainsäädännön vastuukysymykset. Hanke on kolmevuotinen, ja sitä rahoittaa Tekesin Green Mining -ohjelma. Tutkimusta koordinoi VTT, ja siinä ovat mukana myös GTK, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian laitos ja useita yrityksiä.

Lisäksi hankkeessa rakennetaan kaivosteollisuuden tulevaisuuden skenaarioita. Skenaarioiden perustana ovat kirjallisuusselvitykset, haastattelut ja työpajat.

– Ensimmäinen työpaja sidosryhmien kanssa oli jo huhtikuussa, kertoo Kauppi.

Päästötietoa vaikea kerätä

SYKE on myös mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään kaivostoiminnan hyötyjen ja haittojen rahallista arvottamista. Yhteistyökumppanina siinä on Pellervon taloustutkimus PTT.

– Etsimme uusia keinoja arvottamiseen, kertoo Sari Kauppi.

Tutkimuksen pohjaksi tehtiin selvitys kaivosten päästö- ja kuormitustiedoista.

– Teimme katsauksen siitä, mitä tietoa esimerkiksi kaivoksilla käytettävistä kemikaaleista ja päästöistä on saatavissa.

Ympäristöhallinnon rekistereistä saatava tieto osoittautui epäyhtenäiseksi.

– Tieto olisi hyvä olla keskitetysti saatavilla, arvioi Kauppi.

Näyttää siltä, ettei ympäristövaikutusten arviointeja ole voitu täysin hyödyntää kaivosten ympäristölupaprosessissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että vaikutusten arvioinnista varsinaiseen lupakäsittelyyn voi mennä vuosia.

Arvottamistutkimus käynnissä

Arvottamistutkimus on meneillään, ja se on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden aikana.


– Taloudellisia hyötyjä ja ympäristöhaittoja pyritään arvioimaan yhteismitallisesti, kertoo Sari Kauppi.

Tarkastelussa ovat nimenomaan kaivosalueen ulkopuolelle ulottuvat haitat. Liikenteen osalta arvio tehdään myös kaivosalueen sisäpuolelta.

– Lisäksi vaikutuksia matkailuelinkeinoihin tarkastellaan. Tähän liittyy ekosysteemipalvelujen tarkastelu. Matkailulle voi koitua kaivostoiminnasta hyötyjäkin, esimerkiksi parempi tiestö.

Tutkimus kattaa myös kaivosten aiheuttamat riski- ja uhkatilanteet.

– Näistä löytyvät kattavasti valvojien antamat tiedot ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä, kertoo Sari Kauppi.

Julkaistu 6.2.2014 klo 17.08, päivitetty 6.2.2014 klo 16.47

Kohderyhmä: