Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Astu laivaan!

toimittaja
Eija Järvinen
Ympäristö-lehti 1/2014

Merentutkimusalus Aranda aloitti Suomenlahti-vuoden seurantamatkalla Suomen ja Venäjän vesillä.

Tammikuun toisella viikolla Jätkäsaarenlaituri on harmaa ja sateinen paikka. Suomalaisen merentutkimuksen lippulaiva R/V Aranda on laituripaikallaan selvästi vinossa. Sen paapuurin puoleista öljytankkia täytetään tammikuun 13. päivänä alkavaa tutkimusmatkaa varten.

Laivalla on täysi tohina päällä. Miehistö valmistelee alusta lähtökuntoon. Suomen ympäristökeskuksen omistaman tutkimusaluksen toiminnasta vastaava kehittämispäällikkö Juha Flinkman on vuoden ensimmäisestä seurantamatkasta selvästi innoissaan. Näytteitä päästään ottamaan myös Venäjän aluevesiltä, kaikkiaan yli 20 paikasta. Yhtä laajaa seurantaa ei ole ennen päästy itäiselle Suomenlahdella tekemään.

”Venäjän aluevesien näytteenottopaikkoja anottiin yhdessä viiden Luoteis-Venäjällä toimivan tutkimuslaitoksen kanssa. Yleensä tutkimuspaikkojen listaa karsitaan aina, mutta nyt saimme kaikki läpi”, Flinkman kertoo.
Suomalaisaluksen kyytiin tulee kuusi venäläistutkijaa. Matkalla koottu seurantatieto tulee niin suomalaisten kuin venäläistenkin käyttöön.

Aranda_ja_Juha_Flinkman.jpg

Merentutkimusalus Arandan toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö Juha Flinkman.
© Vanessa Riki

Tutkimukselle tärkeä teemavuosi

Vuosi 2014 on Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen Suomenlahti-teemavuosi. Teemavuoden suojelijoina on presidenttikolmikko Sauli Niinistö, Vladimir Putin ja Toomas Hendrik Ilves.

Onko korkean poliittisen tason tahdonilmauksella merkitystä käytännön työssä? Flinkmanin mielestä on. Esimerkiksi Venäjän sitoutuminen teemavuoteen näkyy jo tällä vuoden ensimmäisellä tutkimusmatkalla entistä parempina tutkimusmahdollisuuksina.

”Tutkimusasemia on nyt auki kolminkertaisesti ja tutkijoita mukana tuplasti. Se ei ole pelkkää juhlapuhetta. Jos tänä vuonna saadaan kerättyä iso ja vahva perusdata koko Suomenlahdelta, se on valtava etu”, Juha Flinkman painottaa.

Arandalla ja muilla tutkimusaluksilla tehtävällä työllä on teemavuodessa tärkeä rooli, sillä tarkoitus on tuottaa uutta tietoa meriympäristön tilasta ja kehittää maiden välistä tutkimusyhteistyötä. Tavoitteena on muodostaa yhteinen tutkimusohjelma, jotta Suomenlahden tilaa voidaan tutkia entistä paremmin ja koordinoidusti. Vuoden aikana toteutettava seurantaohjelma on kattavin Suomenlahdella koskaan tehty.

Ruotsi-yhteistyö saa vauhtia

Itäiseltä Suomenlahdelta palattuaan Aranda suuntaa tekemään seurantaa Itämeren, Juutinrauman, Kattegatin ja Skagerrakin vesille. Tällä matkalla yhteistyökumppanina on Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, SMHI. Tänä vuonna instituutilla on Arandan kalenterissa varaus 11 matkalle.

”Helmikuun alussa ruotsalaistutkijat asentavat omat laitteensa Arandalle. Ensimmäisen Selkämerelle ja Pohjanlahdelle suuntautuvan yhteismatkan aikana varmistetaan suomalaisten ja ruotsalaisten seurantamenetelmien vertailukelpoisuus ja perehdytetään SMHI:n tutkijat Arandan järjestelmiin.”

Näin laaja yhteistyö SMHI:n kanssa on Arandalla uutta. SYKE ja SMHI tekivät asiasta yhteistyösopimuksen viime vuoden lopulla. Yhteistyösopimuksen mukaan Aranda on SMHI:n käytössä 70–90 vuorokautta vuodessa. Jos ensimmäinen vuosi sujuu hyvin, sopimusta jatketaan viidellä vuodella.

Tutkimusalus on iso investointi

Arandan ja sen tutkimuslaitteistojen ylläpito on iso investointi. Tutkimusalusten käytön kustannustehokkuus on viime vuosina noussut keskusteluun ja myös selvityksen aiheeksi.

Tutkimusaluksella tehtävän työn vaihtoehdoksi nostetaan usein meren tilan automaattinen seuranta, jota tehdään esimerkiksi useilla Itämerellä seilaavilla rahti- ja matkustaja-aluksilla. Flinkman muistuttaa, että nykyään käytössä olevat automatisoidut seurantalaitteet eivät kuitenkaan yksinään riitä kertomaan meren tilasta.

”Automaattiset seurantalaitteet laajentavat kyllä seurannan kattavuutta, mikä on hyvä, mutta niillä ei päästä syvälle. Itämeren ongelmista suuri osa aiheutuu juuri Itämeren kerrostuneisuudesta. Esimerkiksi Itämeren pääaltaalla 80 metrin alapuolella on hapetonta. Se kaikki pitää tietää.”

Ruotsilla ei omaa alusta

Tutkimusalusyhteistyö kiinnostaa Ruotsia, koska maalla ei ole muutamaan vuoteen ollut omaa merentutkimusalusta. Ruotsalaisten tutkimusalus Argoksesta löytyi peruskorjauksen yhteydessä asbestieristys, jonka takia koko alus päätyi romutettavaksi vuonna 2011. Sen jälkeen merentutkimusta on Ruotsissa tehty esimerkiksi rannikkovartioston monitoimialuksilta käsin, mutta olosuhteet niissä eivät ole tutkimuksen kannalta otolliset.

Yhteistyö on tärkeä asia myös tällä puolen lahtea, sillä tutkimusaluksen vajaakäyttö ei ole kenenkään etu. Tutkimusinfrastruktuurin tehokkaammasta käytöstä on puhuttu Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionin tasolla jo vuosikymmeniä. Nyt siitä näytetään esimerkkiä Arandalla.

”Lokakuussa Aranda teki ensimmäisen kalantutkimusmatkan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Jatkossa vastaava reissu tehdään joka syksy. Myös kalatutkimusta tekevä Ruotsin maatalousyliopisto SLU on kiinnostunut yhteistyöstä”, Flinkman kertoo.

Yhteistyö kannattaa

Perinteisesti Arandaa ovat käyttäneet SYKE ja Ilmatieteen laitos.

”Ennen Aranda oli merellä noin 120 päivää vuodessa. Vuonna 2014 meripäiviä tulee jo noin 220.”
Flinkman uskoo, että yhteiskäytöllä saadaan nykyistä enemmän aikaan myös tieteellisessä mielessä. ”Kun päällekkäisyyksiä voidaan poistaa, ei enää talikoida rahaa tuuleen. Uskon, että tutkimuksen tieteellinen taso ja kattavuus paranee. Ja se on tärkeää.”

Yksin toimiessa Suomen ja Ruotsin rahat ovat hädin tuskin riittäneet monitorointiin.

”Arandan yhteiskäyttö on Suomelle ja Ruotsille win win win, all around”, kehittämispäällikkö summaa.

Aranda

Tutkimusalus Aranda laskettiin vesille kotisatamassaan Helsingissä kesäkuussa 1989. Aluksen omistaa Suomen ympäristökeskus, ja sen varustajana toimii VG-Shipping Oy.
Jäävahvistettu Aranda on suunniteltu lähinnä Itämeren tutkimukseen, mutta sen toiminta-alueena ovat periaatteessa kaikki maailman meret. Aluksella on tehty tutkimusmatkoja niin Antarktiksen vesille kuin pohjoiselle Atlantillekin.
Alus soveltuu biologiseen, fysikaaliseen, kemialliseen sekä merigeologiseen tutkimukseen. Hyvin varustetut laboratoriotilat ja tietojenkäsittelyjärjestelmä mahdollistavat näytteiden analysoinnin ja tulosten käsittelyn jo matkan aikana.
Automatiikan ansiosta Arandan toiminta voidaan hoitaa 12–13 hengen miehistöllä. Ohjailtavuus on mitoitettu vaativaan tutkimustyöhön. Alus pysyy havaintoasemilla tarkasti paikallaan DGPS- ja DP-järjestelmien avulla.
Arandalla on oma monipuolinen sääasema sekä satelliitti- ja sääkuvien vastaanottolaitteistot. Omalla käänteisosmoosilaitteistolla voidaan puhdistaa merivedestä juomavettä ja jäteveden puhdistamista varten on biologinen puhdistamo.

Julkaistu 3.2.2014 klo 15.51, päivitetty 3.2.2014 klo 17.10

Kohderyhmä: