Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Sybimar selätti hiilijalanjäljen

vapaa toimittaja
Virpi Adamsson
Ympäristö-lehti 5/2014

Uudessakaupungissa on toteutumassa visio elinkeinotoiminnasta, jolla ei ole juuri ollenkaan ympäristövaikutuksia. Sybimarin kehittämä suljetun kierron konsepti yhdistää ruoan ja energian tuotannon. Sybimar sai tänä vuonna Ympäristön hyväksi -palkinnon.

Kun Rami Salminen eli lapsena saaristossa, mitään ei heitetty hukkaan. Silakan perkuujätteet päätyivät perunamaan lannoitteeksi. Sybimarin perustajan kehittämässä suljetun kierron järjestelmässä toteutuu sama, vain paljon suuremmassa mittakaavassa.

Salmisen yritys kasvattaa kalaa kuivalla maalla, kallioon betonialtaisiin upotetussa kalankasvatuslaitoksessa. Lähiaikoina kalalaitoksen päälle nousee kaksi kasvihuonetta.

Sybimarin mallissa kumpikin tuotanto hyödyntää toistensa energia- ja ravinnevirtoja. Kalalaitoksen ravinnepitoista vettä käytetään kasvien kasteluun, ja kasvihuoneiden lämpö lämmittää kala-altaita.

Puolen kilometrin päässä on biokaasulaitos, josta tulee yritystoiminnan tarvitsema lämpö ja energia. Biokaasua tuotetaan elintarviketeollisuuden sivuvirroista, kauppojen vanhentuneista tuotteista ja taloyhtiöiden jätteistä.

Suljetussa kierrossa hyödynnetään kaikki energian ja ravinnon tuottamiseksi: jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi.

Parempi kokeilla kuin jahkailla

Rami Salmiselle on soviteltu päähän pöhkön pelle pelottoman hattua. Onhan Uusikaupunki tuttu toimimattomien keksintöjen Bonk-museostaan. Salminen on kuitenkin sitä mieltä, että parempi kokeilla kuin jäädä jahkailemaan. Välillä hulluistakin ideoista tulee jotain.

”En näe työtämme ihmeellisenä cleantechinä, vaan järkevänä elintarviketuotantona. Olen sattumalta osunut sellaiseen saumaan ja yhteiskunnalliseen ajankohtaan, jolloin ympäristöarvot ja teolliset symbioosit ovat nousseet arvoonsa.”

Ajatus teollisuuden jätteiden hyödyntämisestä syntyi, kun isänsä kalanviljelylaitoksessa työskennelleelle Salmiselle tuli mieleen ryhtyä tekemään syntyvistä kalanperkuujätteistä biodieseliä. Erilaisten sivuvirtojen hyödyntämispyrkimykset johtivat lopulta suljetun systeemin kehittämiseen. Mies itse hämmästelee saadun kiitoksen määrää.

”Minusta tämä ei ole ihmeellistä, vaan ihan looginen juttu. Jätteitä tulee aina, ja ruokaa tarvitaan aina. Tuntuu toki hyvältä, että meihin uskovat muutkin ja yritystä käytetään esimerkkinä ihan valtakunnan tasolla.”

Salminen arvelee kaupungeissa asutun niin kauan, että kierrätyksestä on tullut uusi juttu.

”Maailma muuttuu. Enää ei ole yhden pihapiirin kierrättämistä. Nyt jätteet tuodaan täällä Uudessakaupungissa biokaasulaitokselle ja niistä tulee sitä kautta energiaa ja elintarvikkeita.”

Tuki on välttämätöntä

Sybimarin tuotekehittely kiinnostaa. Vientiin on jo lähtenyt biodiesellaitteistoja. Sellaisella tehdään polttoainetta kalanperkuujätteistä Vietnamissa. Suljetun kierron järjestelmästä odotetaan vientituotetta, joka on muokattavissa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Ympäristöministeriö on hyväksynyt järjestelmän ravinteiden kierrätyksen edistämisohjelmaan, joka tavoittelee Saaristomeren tilan parantamista. Ohjelmassa Sybimar tutkii, kuinka paljon energiapaju pystyy hyödyntämään kalalaitoksen poistoveden ravinteita.

Salminen painottaa, että uuden kehittämisessä tulee aina kustannuksia, joita ei ennalta tiedä. Suljetun kierron toimintakaan ei olisi toteutunut ilman rahallista tukea monilta tahoilta.

”Tällaiset hankkeet eivät käynnisty ilman ongelmia. Esimerkiksi kalankasvattamon ylösajoa hidastuttivat pitkät hellejaksot. En ottanut riittävän tosissani sitä, kuinka kuumia kesät nykyään ovat. Jäähdyttäminen on melkein yhtä tärkeää kuin lämmittäminen talvella.”

Kaikkia rönsyjä tarvitaan

Laman keskellä Rami Salminen arvelee, että Sybimarin viime vuosien tappiollinen toiminta kääntyy plussan puolelle parissa vuodessa. Sen ajan kestää, että ensimmäiset kalanpoikaset saadaan teuraskokoisiksi. Tuotantokapasiteetti on 400 tonnia teuraskalaa vuodessa.

Sybimarin toiminta rönsyilee moneen suuntaan. Pihapiirissä on myös oma konepaja. Salminen painottaa, että kala on tekemisiä yhdistävä punainen lanka.

”Kaikki osaset tukevat toisiaan. Jos yksi palikka otetaan pois, kokonaisuus ei toimi. Konepaja on tärkeä, koska teemme paljon kehitystyötä. Kalankasvatus ei kuitenkaan ole se pääjuttu, vaan teknologian kehittäminen. Se on Sybimarin homma.”

Joensuussa syntyy bioöljyä ainutlaatuisella teknologialla

Ympäristön hyväksi -palkinnon jakoi tänä vuonna Sybimar Oy:n kanssa Fortumin pyrolyysituotanto. Fortumin Joensuuhun rakentama sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos tuottaa myös bioöljyä metsäraaka-aineista.

Demolaitos on lajissaan maailman ensimmäinen ns. nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva integroitu laitos. Teknologiaa on kehitetty yhteistyössä Valmet Powerin, UPM:n ja VTT:n kanssa. Laitos hyödyntää kestäviä metsäraaka-aineita, kuten ensiharvennuspuuta, ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteista esimerkiksi metsätähteitä ja sahanpurua.

Tuotettu bioöljy korvaa raskasta polttoöljyä. Nopeapyrolyysiöljystä voidaan tulevaisuudessa jalostaa myös korkeampiarvoisia tuotteita, kuten ”vihreää raakaöljyä” liikenteen polttonesteisiin tai biokemikaaleja. Jatkojalostuksessa tutkimusyhteistyötä tehdään Valmetin ja UPM:n kanssa

”Joensuun bioöljyn tuotantolaitos toimii yrityksemme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, ja se keskittyy fossiilisen polttoöljyn korvaamiseen. Kehitystyömme kiinnostaa kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Demolaitoksemme kaltainen yksikkö sopii esimerkiksi energiateollisuuden ja puunjalostusteollisuuden kylkeen”, kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumista sanoo.

Demolaitos käynnistettiin syksyllä 2013, ja sitä on testattu ja modifioitu siitä lähtien. Projektia on rahoittanut vuodesta 2009 alkaen Tekes, ja investointitukea Joensuun laitokseen myönsi työ- ja elinkeinoministeriö.

Suomen Messusäätiö jakoi neljättä kertaa 10 000 euron Ympäristön hyväksi -palkinnon yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Palkintoraatiin kuuluivat pääjohtaja Lea Kauppi SYKEstä, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta, strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä, tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä ja neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sybimar Oy

  • Perustettu vuonna 2005
  • Tuottaa elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä
  • Kehittää suljettuun kiertoon perustuvaa toimintaa
  • Valmistaa laitteistoja bioenergian tuotantoon
  • Liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa
  • Henkilöstö 15

Julkaistu 21.10.2014 klo 17.41, päivitetty 21.10.2014 klo 17.10

Kohderyhmä: