Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lääkkeemme päätyvät Itämereen

meribiologi, vapaa toimittaja
Jessica Haapkylä
Ympäristö-lehti 3/2015

Särkylääkkeistä, kipugeeleistä ja ehkäisypilleistä peräisin olevat kemikaalit päätyvät usein puhdistamattomina Itämereen. Ne haittaavat meren eliöstöä. Esimerkiksi uroskalat voivat vaihtaa sukupuolta ehkäisypillerien sisältämän estrogeenin vaikutuksesta.

Suurin osa viemäriverkostoon joutuvista kemikaaleista tulee kodeistamme. Jätevedenpuhdistamoilta kemikaalit kulkeutuvat lähes muuttumattomina Itämereen, jossa ne piinaavat herkkää ekosysteemiä. Niiden vaikutukset Itämeressä ovat suurempia kuin valtamerissä, koska Itämeri on matala ja sen vesi vaihtuu hitaasti.

Uusimpiin huolenaiheisiin kuuluvat lääkeaineet ja hormonit. Lääkkeiden määrää jätevedessä ja niiden joutumista meriympäristöön on alettu tutkia vasta hiljattain.

Lääkeaineiden pitoisuudet Itämeressä ovat matalat, vain 0,01–37 nanogrammaa litrassa. Siitä huolimatta on todisteita lääkeaineiden vesieliöille aiheuttamista haitoista.

Lääkeaineet ovat vaarallisia sen takia, että ne hajoavat luonnossa huonosti. Ne voivat myös kertyä esimerkiksi kalojen sappinesteeseen.

Ehkäisypillereistä peräisin olevan synteettisen estrogeenin vaikutukset voivat olla dramaattiset: uroskalat voivat vaihtaa sukupuolta. Tämän takia järvissä kokonaiset kalapopulaatiot voivat olla vaarassa hävitä.

Yli puolet kemikaaleista lääkkeitä

Vesilaitosyhdistys kartoitti kemikaaleja 64 jätevedenpuhdistamolla vuosina 2013–14. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Jukka Mehtonen osallistui kartoitukseen.

”Löysimme 41 vesipuitedirektiivin listaamaa haitallista ainetta. Yli puolet niistä oli lääkkeitä”, kertoo Mehtonen.

Suomessa esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia käytetään paljon: noin 113 tonnia vuodessa. Ibuprofeeni ei kuitenkaan Mehtosen mukaan aiheuta vesistölle vakavaa uhkaa, sillä siitä yli 90 prosenttia pystytään poistamaan jätevedenpuhdistamolla.

Sen sijaan karbamatsepiinia sisältävä epilepsialääke päätyy Itämereen lähes sellaisenaan. Karbamatsepiini on epämuodostumia aiheuttava aine. ”Pitoisuudet Itämeressä tunnetaan huonosti, joten riskiä ei pystytä tarkasti arvioimaan”, kertoo Mehtonen.

Hän korostaa, että lääkeaineet ovat hyvin heterogeeninen aineryhmä. Esimerkiksi niiden kertyvyys eliöihin vaihtelee suuresti.

Kipugeeli sekoittaa kalojen fysiologiaa

SYKEn tutkija Kari Lehtosen mukaan kemikaalien haittavaikutukset meren perustuotannolle ja koko ekosysteemille tunnetaan huonosti.

Lehtosen tutkimusryhmä testasi kipugeeleissä käytettävän diklofenaakin ja särkylääke ketoprofeenin vaikutuksia sinisimpukoihin. Sinisimpukkakoe tehtiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon purkuputken edustalla. Kokeessa mitattiin biomarkkerimenetelmällä sinisimpukoille aiheutuvaa solu-, molekyyli- ja kudostason stressiä. Stressi oli kymmenkertainen normaalioloihin verrattuna.

Tällaisia tutkimuksia on tehty Itämerellä vasta vähän.

Kipugeelin sisältämän diklofenaakin on todettu kertyvän kalojen sappinesteeseen. Ainetta voi olla sappinesteessä ympäröivään veteen verrattuna tuhatkertainen määrä.

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Jenni Prokkola tutkii väitöstutkimuksessaan diklofenaakin vaikutusta kolmipiikkiin. Tulosten perusteella diklofenaakki häiritsee etenkin vähähappisissa olosuhteissa kolmipiikin entsyymitoimintaa ja vuorokausirytmiä sääteleviä geenejä.

Tutkimuksen mukaan kipugeelien diklofenaakki saattaa myös vähentää kalojen kykyä sopeutua reheviin ja vähähappisiin olosuhteisiin. Tällaiset olot ovat hyvin yleisiä eri puolilla Itämerta.

”Vuorokausirytmin sekoittumisen seurauksia on hyvin vaikea arvioida koska kyseessä on monimutkainen järjestelmä.” Esimerkiksi nisäkkäillä vuorokausirytmin sekoittuminen altistaa taudeille.

”Vuorokausirytmin häiriintyminen voi olla yksi vaikutusmekanismi, jolla kemikalisoituminen ja vähähappiset olosuhteet heikentävät meren populaatioiden elinkykyä. Kuinka vakava tämä vaikutus on, ei valitettavasti vielä tiedetä”, selventää Prokkola.

Puhdistaminen vaikeaa

Viikin jätevedenpuhdistamo puhdistaa Helsingin alueella 1,2 miljoonan ihmisen jätevedet. Se on maailman moderneimpia laitoksia, mutta silti sieltä puuttuvat menetelmät kemikaalien poistamiseen.

”Laitos on suunniteltu poistamaan rehevöitymistä ja happikatoa aiheuttavia ravinteita ja orgaanista ainesta”, selvittää tuotantopäällikkö Mari Heinonen Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).

”Kipugeelien diklofenaakkia ja epilepsialääkkeen karbamatsepiinia emme pysty poistamaan, vaan noin 95 prosenttia niistä päätyy mereen.” Ibuprofeeni pystytään Viikissä poistamaan 90-prosenttisesti.

Heinonen kertoo, että valtaosa haitallisista aineista on tänä päivänä peräisin kotitalouksista.

”HSY:llä ei ole toistaiseksi periaatteellista linjaa haitallisten aineiden poistosta, mutta seuraamme alan suuntauksia globaalisti. Sveitsi on ainoa Euroopan maa, jossa on päätetty, että isommat jätevedenpuhdistamot alkavat poistaa haitallisia aineita”, tähdentää Heinonen.

Lääkkeistä luopuminen on mahdotonta, mutta niiden turhaa käyttöä tulisi vähentää ja vanhat lääkkeet olisi vietävä apteekkiin hävitettäviksi.

 

Meren pohjassa sinappikaasua ja arsenikkia

Sinappikaasu ja arsenikki väijyvät Itämeren syvyyksissä.

Meren pohjassa lojuu arviolta 50 000 tonnia kemiallisia aseita sodan ajalta. Noin puolessa niistä on sinappikaasua ja arsenikkia sisältäviä yhdisteitä. Yhdisteitä on vuotanut sedimenttiin etenkin Bornholmin syvänteessä, mutta myös Gotlannin syvänteessä ja Gdańskinlahdella.

EU:n Chemical Munitions Search and Assessment CHEMSEA-ohjelma on kartoittanut kemiallisten aseiden aiheuttamaa ongelmaa Itämeressä.

Bornholmin syvänteessä havaittiin biomarkkerikokeilla simpukoiden solu- ja molekyylitason stressin kasvaneen. Ohjelma tutki myös turskia. Myös niiden biologinen stressitaso oli saastuneella alueella kohonnut.

Tutkimukseen osallistunut SYKEn tutkija Raisa Turja selittää: ”Biologisiin vasteisiin vaikuttaa moni muukin asia kuin kemikaalialtistus, ja siksi täytyy mitata myös esimerkiksi kudospatologiaa, entsyymiaktiivisuuden muutoksia ja DNA-vaurioita. Jos useampia vaurioita ilmenee, voidaan varmemmin sanoa, että kemikaaleilla on eliöön vaikutuksia.”

Tavallisesti syvänteissä vallitsevat hapettomat olosuhteet estävät kemikaalien liukenemisen sedimentistä veteen. Vuoden 2014 lopussa Itämereen virrannut voimakas suolapulssi saattaa nostaa happi- ja suolapitoisuuksia pohjasyvänteissä. Tämä voi johtaa siihen, että kemikaaleja liukenee sedimentistä veteen enemmän kuin ennen.

Kemikaalicocktailia vaikea hallita

Ihmisen toimien seurauksena Itämereen päätyy yhä enemmän kemikaaleja. Esimerkiksi muovinpehmentimet, eli ftalaatit, voivat johtaa miesten lisääntymishäiriöihin ja syöpiin. Aihetta on tutkinut professori Jorma Toppari Turun yliopistosta. ”Emme tiedä kivessyövän syitä, mutta ympäristön kemikalisoituminen on tärkeä tutkimuskohde”, hän sanoo. Myös pintakäsittelyaineena esimerkiksi tekstiileissä käytettävä nonyylifenoli häiritsee ihmisen ja eläinten hormonitoimintaa.

Terveydelle vaarallisten kemikaalien käyttöä tekstiileissä rajoittaa EU:n REACH-asetus. Sekaannusta aiheuttaa se, etteivät säännöt ole samat EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi nonyylifenolia sisältäviä vaatteita saa tuoda EU:hun ulkopuolelta.

Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kemikaalilainsäädännön noudattamista Suomen markkinoilla olevien kemikaalien, tekstiilien ja lastentarvikkeiden osalta. Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira) puolestaan kuuluu elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valvonta.

EU:ssa on käytössä tietojenvaihtojärjestelmä RAPEX, jonka avulla EU:n jäsenvaltiot ja muut järjestelmän piiriin kuuluvat maat vaihtavat tietoja ympäristölle ja ihmisen terveydelle riskejä aiheuttavista tuotteista.

Vaikka kemikaalien pitoisuudet Itämeressä olisivat pieniä, niiden yhteisvaikutukset ekosysteemin eri tasoilla voivat olla merkittäviä. Yhteisvaikutusten tutkiminen on työlästä. Tutkimusta pitäisi tehdä yhteistyössä Itämeren rantavaltioiden kanssa.

Julkaistu 3.6.2015 klo 15.38, päivitetty 3.6.2015 klo 15.35

Kohderyhmä: