Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Puurakentamisen toimintaohjelma tulossa

toimittaja
Eija Järvinen
Ympäristö-lehti 6/2016

Puurakentamisen toimintaohjelma vie puurakentamisen osaamista ja tutkimusta alueellisiin osaamiskeskittymiin.

Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen kärkihankkeita. Tänä syksynä on ympäristöministeriön johdolla laadittu valtioneuvoston yhteistä puurakentamisen toimintaohjelmaa. Ympäristöministeriössä puurakentamisen edistämisestä vastaava ohjelmapäällikkö Petri Heino kertoo, että joulukuussa julkistettavassa ohjelmassa on neljä painopistettä.

”Yksi niistä on, että haluamme saada liikkeelle puurakentamisen hankkeita erityisesti tiivistyvissä kasvukeskuksissa, siis varsinkin pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Vaasassa ja Jyväskylässä.”

Muut kolme painopistettä ovat alueellisten puurakentamisen osaamiskeskusten luominen, viestinnän parantaminen ja lisääminen, sekä julkiset hankinnat. Lisäksi edistetään puurakentamista koskevaa kansainvälistä ja kansallista tutkimus- ja kehitystyötä.

Osaamista viedään alueille

Ohjelmapäällikkö Petri Heino kertoo, että tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista pitää viedä sinne, missä sitä tehdään. ”Rakentaminen on Suomessa yleensäkin aika paikallista, ja siksi alueellista osaamista tarvitaan. Suunnittelijat, urakoitsijat, puutuoteteollisuus ja rakennusvalvonta toimivat meillä paikallisesti, eivät välttämättä valtakunnallisesti. Myös kehittymismahdollisuuksia ja osaamista kannattaa siksi tarjota paikallisesti. Ohjelmassa alueellisiin osaamiskeskuksiin on tarkoitus viedä myös tutkimus- ja kehitystyötä.”

Puurakentamiseen liittyviä osaamiskekittymiä on jo muodostunut ja muodostumassa eri puolille Suomea.

Heino nostaa esimerkiksi Pudasjärven kaupungin, joka profiloituu hirsirakentamisen edelläkävijänä. ”Siellä on päätetty, että kaikessa kaupungin rakentamisessa on ensin selvitettävä, voidaanko rakentaa puusta ja hirrestä.”

Puurakentamiseen liittyvää kehittämistyötä tehdään myös esimerkiksi paikallisissa elinkeinoyhtiöissä. Esimerkiksi Kouvolan elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation kehittää ekorakentamista ja puuosaamista.

”Näiden erilaisten alueellisten osaamiskeskusten verkoston tukeminen on hyvin tärkeää”, Heino sanoo.

Viestintää ja tiedonvaihtoa

Viestintää puurakentamisen mahdollisuuksista on Heinon mukaan syytä lisätä ja selkeyttää. ”Meidän on paremmin kerrottava siitä, millaista puurakentamista rakennusmääräykset mahdollistavat. Kentällä monet elävät siinä uskossa, että säädökset estävät puurakentamista, vaikka oikeasti näin ei ole.”

Toimintaohjelman neljäs painopiste, julkiset hankinnat, liittyy tuleviin hankintalain muutoksiin, jotka antavat kunnille paremmat mahdollisuudet ohjata hankintoja esimerkiksi ekologisuuden perusteella. Ohjelman tarpeisiin tilataan myös tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, millainen hiilivaranto suomalaiseen rakennuskantaan on kertynyt ja miten sitä voitaisiin kasvattaa.

Puurakentaminen elää pientaloissa

Suomalaisen puurakentamisen ydinaluetta on perinteisesti ollut pientalorakentaminen. Puurakentamiseen liittyvää tietoa jakavan Puuinfo Oy:n mukaan nykyäänkin yli kahdeksan kymmenestä Suomeen rakennetusta pientalosta saa puurungon, noin kolme neljäsosaa puujulkisivun ja joka kymmenes pientalo on hirsitalo. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 prosenttia on puurakenteisia.

Suomi on kuitenkin Euroopan kerrostalovaltaisimpia maita. Vain Espanjassa kerrostalojen osuus asuntorakentamisesta on suurempi kuin meillä.

Pudasjärven_hirsikampus
Pudasjärven lukio ja yhtenäiskoulu saivat elokuussa uudet tilat hirsikampukselta. Pudasjärven Hirsikampus palkittiin vuoden 2016 Puupalkinnolla. © Raimo Ahonen / Puuinfo Oy

Heinon mielestä se on yllättävää: ”Etenkin kun kerrostalon rakentaminen on asuinneliötä kohden noin tuhat euroa kalliimpaa kuin pientalon rakentaminen. Lisäksi kerrostalot ovat myös kalliimpia hoitaa ja ylläpitää kuin pientalot”, Heino toteaa.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan Suomessa on rakennettu keskimäärin noin 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Tästä uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on ollut puurakentamisen perustuotantoa, pientaloja.

Tilanne on kuitenkin muuttunut: Kerrostalorakentaminen on vallannut asuntotuotannosta entistä suuremman kakun. ”Tänä vuonna kerrostaloasuntoja rakennetaan yli 23 000 ja pientalojen määrä on viime vuosina jäänyt alimmillaan 6 000 taloon”, kertoo Heino muuttuneesta tilanteesta.

Kerrostalorakentamisessa betoni on kuningas.

Puukerrostalojen läpimurto käsillä

Petri Heinon mukaan nykyiselle betonirakentamiselle tarvitaan kilpailua. ”Puurakentaminen tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Puukerrostalon elementit voidaan rakentaa elementtitehtaalla pienemmillä paikkakunnilla ja kasvukeskuksiin varsinaisilla rakennuspaikoilla tehtäväksi työksi jää niiden kokoaminen ja viimeistely.”

”Pyrimme nyt luomaan kilpailua betonirakentamiselle yhdessä Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupunkien kanssa.”

Aiemmissa puurakentamisen ohjelmissa puukerrostaloille on tavoiteltu 10 prosentin markkinaosuutta asuntorakentamisesta. Siitä on 2000-luvun alkuvuosina jääty jälkeen rutkasti.

Petri Heinon mukaan nyt ollaan selkeästi menossa positiivisempaan suuntaan. ”Vuonna 2015 puukerrostalojen markkinaosuus oli 3,9 prosenttia. Tänä vuonna tilanne on edelleen parantunut. Tammi-elokuussa aloitetuista kerrostalotyömaista puurakennusten osuus on lähellä kuutta prosenttia ja suunnittelupöydillä on noin 6 000 puukerrostaloasuntoa.”

”Tulppa on nyt irtoamassa, ja nyt pitää lisätä pökköä pesään”, Heino toteaa toiveikkaana.

 

Puurakentamisen lisäarvo esiin

 Puurakentamista on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana nostettu Suomessa esiin muun muassa useilla eri ohjelmilla. Puun käyttöä rakennusmateriaalina puoltavat muun muassa ympäristösyyt, ja puurakentamiseen liittyy myös merkittäviä työllisyysnäkökulmia.

Miltä puurakentamisen edistämisyritykset näyttävät liiketalouden tutkijan näkökulmasta? Professori Armi Temmes ja erikoistutkija Mika Kuisma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ovat viime aikoina perehtyneet aiheeseen osana laajempaa RECIBI-tutkimushanketta, joka käsittelee valmistavan teollisuuden uusiutumista kohti kestävää bio- ja kiertotaloutta.

Puurakentamisesta käyty keskustelu pyörii Temmeksen ja Kuisman mukaan liikaa raaka-aineen ja rakentamisvaiheen ympärillä. Asukkaille ja kiinteistöjen omistajille tärkeämpiä ovat kuitenkin rakennuksen käyttöön liittyvät kysymykset.

”Pitäisi pohtia, tuoko puurakentaminen jotakin lisäarvoa vuosikymmenien mittaiseen rakennusten käyttövaiheeseen. Ja nostaa niitä esille”, sanoo Armi Temmes.

Temmeksen ja Kuisman mielestä puurakentamisen markkinoinnissa kannattaisi muistaa, että ympäristöargumentti ei toimi irrallaan muusta. Ympäristöargumentin varassa ei tehdä kompromisseja esimerkiksi rakennuksen hinnan tai laadun suhteen.

”Kannattaisi argumentoida asioilla, jotka liittyvät rakennuksen käyttöön. Millainen on rakennuksen energiankulutus, entä ylläpitokustannukset? Onko puurakentamisessa jotakin selvää etua, esimerkiksi asumismukavuuden, akustiikan tai muunneltavuuden kannalta?” pohtii Mika Kuisma.

Kuisman tekemissä kiinteistötalouden asiantuntijoiden haastatteluissa esiin nousi yksi ratkaiseva asia: sijainti. Se ratkaisee sijoituskohteen houkuttelevuuden. ”Liian syrjässä sijaitseva rakennus ei ole kiinnostava investointikohde puisenakaan.”

Keskustelu puu- ja betonirakentamisen eduista näyttäytyy usein juupas-eipäs-keskusteluna. Sen jatkamisen sijaan erilaisten rakennusmateriaalien valmistajien kannattaisi tutkijoiden mielestä panostaa yhteistyöhön. Temmes ja Kuisma muistuttavat, ettei puurakentaminen ole mikään on–off-kysymys. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voidaan lisätä myös erilaisten rakennusmateriaalien yhdistämisen kautta.

 

Puupalkinto hirsikampukselle

Pudasjärven Hirsikampus oli niin asiantuntijoiden kuin yleisönkin suosikki vuoden 2016 Puupalkinnon valinnassa. Elokuussa käyttöön otetussa Hirsikampuksessa toimii Pudasjärven kaupungin lukio ja yhtenäiskoulu.

Puupalkinnon palkintolautakunnan mielestä hirsikampus on hieno osoitus päämäärätietoisesta puurakentamisen edistämisestä ja perinteisen rakennejärjestelmän kehittämisestä uskottavaksi vaihtoehdoksi 2000-luvun rakentamisen haasteisiin. Kohteen arkkitehtuuria palkintolautakunta kuvaa varmaotteiseksi. Kampuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Pekka Lukkaroinen arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

Hirsikampus rakennettiin elinkaarimallilla. Siinä rakennuksen toteuttaja vastaa koulun ylläpidosta ja huollosta 25 vuoden ajan. Talon tilat on suunniteltu turvallisiksi, terveellisiksi ja viihtyisiksi. Rakennuksessa on panostettu erityisesti sisäilma-asioihin. Hirsikampuksen suunnittelussa on huomioitu myös rakennuksen muunneltavuus. Ajatuksena on, että koulurakennuksia voidaan tarpeiden muuttuessa käyttää myös muihin käyttötarkoituksiin, vaikkapa seniorikotina.

Pudasjärven kaupunki julistautui Hirsikampuksen vihkiäistilaisuudessa Suomen hirsipääkaupungiksi. Pudasjärven kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti jo kesäkuussa 2015, että kaikessa julkisessa rakentamisessa selvitetään ensin mahdollisuus rakentaa hirrestä tai puusta.

Uuden ajan hirsirakentamisesta on Pudasjärvellä kokemusta jo ennen hirsikampuksen rakentamista. Hirrestä on rakennettu muun muassa Pikku-Paavalin päiväkoti ja rivitaloja erityisryhmille.

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen.

 
Julkaistu 8.12.2016 klo 1.05, päivitetty 13.12.2016 klo 16.53

Kohderyhmä: