Suomesta Arktisen neuvoston puheenjohtaja

HUOLI ARKTISEN ALUEEN ympäristöstä kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä ja merijään sekä jäätiköiden sulaessa. 

Kansliapäällikkö
Hannele Pokka
Ympäristö 6/2016

Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus arktisen alueen elinolosuhteisiin ja luontoon, mutta myös esimerkiksi merenpinnan nousuun kaikkialla maailmassa. Arktinen alue toimii koko maapallon jäähdyttäjänä. Ilmaston lämmetessä sen jäähdytysteho heikkenee.

Ensimmäinen arktisen alueen ministerikokous pidettiin 25 vuotta sitten Rovaniemellä. Kokouksessa hyväksyttiin arktisen alueen ympäristönsuojelustrategia. Jo tuolloin kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten kasvava taloudellinen toiminta vaikuttaa herkkään luontoon. Strategiassa huomioitiin myös esimerkiksi arktiselle alueelle kaukokulkeutuvat ilmansaasteet.

Rovaniemeltä alkoi ns. Rovaniemi-prosessi, joka johti viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1996, Arktisen neuvoston perustamiseen. Neuvosto on kahdeksan arktisen valtion yhteistyöfoorumi. Sen jäsenmaita ovat Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Jäsenvaltioiden lisäksi keskeinen rooli on arktisen alueen kuudella alkuperäiskansoja edustavalla järjestöllä. Ne ovat neuvostossa pysyvinä jäseninä.

 

SUOMESTA TULEE ARKTISEN neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi toukokuussa 2017. Kauteen valmistumista tahdittaa moni asia meillä ja muualla.

Kiinnostus arktisen alueen luonnonvaroihin ja huoli alueen luonnosta on laajentunut Arktisen neuvoston jäsenvaltioiden ulkopuolelle.

Maailmanpolitiikan nykytilanne koettelee kansainvälistä yhteistyötä. Jännittyneestä tilanteesta huolimatta Yhdysvallat ja Venäjä ovat pitäneet tärkeänä, että Arktisen neuvoston yhteistyö jatkuu. Asiantuntijatasolla työ, kokoukset ja projektit ovat jatkuneet normaalisti.

YK:ssa neuvoteltiin viime vuonna sekä Pariisin ilmastosopimus että maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet. Ne tuovat uusia mahdollisuuksia myös arktiselle alueelle. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on puolestaan sopinut polaarikoodista, jolla vahvistetaan pohjoisen merenkulun turvallisuutta ja ympäristövaatimuksia.

 

PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSEN tultua voimaan puhtaiden, hiilivapaiden energiaratkaisujen kysyntä kasvaa koko maapallolla, myös arktisella alueella. Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen fossiilisen sijaan avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia niin tuulivoimalle, maalämmölle, vesivoimalle kuin biomassan energiakäytöllekin.

Pohjoisten alueiden kestävä kasvu sekä alueen alkuperäiskansojen aseman turvaaminen ovat Suomelle tärkeitä asioita.

Suomella on tärkeä tehtävä pitää yllä jatkuvuutta Arktisen neuvoston toiminnassa. Suurin osa neuvoston perustyöstä koskee ympäristöä. Suomen puheenjohtajuuskaudella ympäristöyhteistyössä ajankohtaisia asioita ovat muun muassa ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen, mustan hiilen, eli noen, päästöjen vähentäminen, merialueiden suojeluun ja käyttöön liittyvät ympäristökysymykset sekä arktisen öljyntorjuntasopimuksen toimeenpano.

Ympäristöyhteistyössä ajankohtaisia ovat myös biodiversiteetin seuranta, vieraslajit, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ympäristövaikutusten arviointi.

Keväällä kannattaa olla kuulolla. Silloin on tulossa uutta tietoa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja biodiversiteetin tilasta arktisella alueella. Myös Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma julkistetaan keväällä.

 

 

 

Julkaistu 8.12.2016 klo 1.01, päivitetty 1.12.2016 klo 16.26

Kohderyhmä: