Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suomi satsaa arktiseen yhteistyöhön

toimituspäällikkö
Leena Rantajärvi
Ympäristö-lehti 6/2016

Suomi aloittaa keväällä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Arktisten maiden yhteistyössä tutkimuksella on keskeinen rooli.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle ensi keväänä kahdeksi vuodeksi.

”Puheenjohtajakauden kokousten runko ja hahmotelma ovat jo olemassa”, kertoo Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen ulkoasiainministeriöstä.

Härkönen on marraskuun puolessa välissä palannut juuri Inarista. Siellä hän on tavannut Saamelaiskäräjien edustajia. ”He esittivät hyviä ideoita siitä, miten arktisten alueiden alkuperäiskansojen koulutusyhteistyötä voitaisiin edistää Suomen puheenjohtajuuskaudella.”

Suurlähettiläs_Aleksi_Härkönen
Suomen arktista osaamista kannattaa tuoda esiin, painottaa suurlähettiläs Aleksi Härkönen. © Kuva: Kaisa Siren / UM

Inarissa varailtiin jo puheenjohtajuuskauden kokouspaikkoja ja suunniteltiin oheisohjelmaa. Suurin osa kokouksista pidetään Pohjois-Suomessa.

Arktinen huippukokous Suomeen?

Puheenjohtajuuskauden ohjelma julkistetaan huhti-toukokuun vaihteessa, noin pari viikkoa ennen Arktisten maiden ministerikokousta, joka pidetään 10.–11. toukokuuta Alaskan Fairbanksissä. Siellä viestikapulan Suomelle luovuttaa Yhdysvallat.

Sen verran Suomen ohjelmasta voi jo kertoa, että Suomi esittää puheenjohtajuuskaudellaan Suomeen arktisten maiden huippukokousta. Paikalle kutsuttaisiin arktisten valtioiden päämiehet. ”Presidentti Sauli Niinistö on ollut tässä aloitteellinen”, kertoo Aleksi Härkönen.

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Neuvoston jäseniä ovat myös kuusi arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavaa järjestöä. Lisäksi neuvostossa on seitsemän tarkkailijajäsentä Euroopasta, muun muassa Saksa ja Ranska, ja viisi Aasiasta, muun muassa Kiina ja Japani.

Neuvosto perustettiin 20 vuotta sitten arktisen alueen valtioiden yhteistyöfoorumiksi.

Yhdysvallat painottanut ympäristöä ja tutkimusta

Yhdysvallat on puheenjohtajuuskaudellaan tuonut esiin ympäristöasioita.

”Presidentti Barack Obaman hallinto on painottanut erityisesti ilmastonmuutoksen merkitystä”, kertoo Aleksi Härkönen.

Vuoden 2015 syksyllä Yhdysvallat järjesti Alaskassa ylimääräisen arktisen ilmastokokouksen. Ministeritason kokousta veti Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry. ”Paikalla oli myös presidentti Obama, ja hän piti siellä vaikuttavan puheen.”

Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Timo Soini. Venäjää edusti Venäjän Yhdysvaltain suurlähettiläs. ”Yhdysvallat halusi kokouksella vauhdittaa myöhemmin samana vuonna pidettyä Pariisin ilmastokokousta”, kertoo Härkönen.

Viime syyskuussa Yhdysvallat järjesti Washingtonissa arktisten maiden tiedeministereiden kokouksen. ”Yhdysvallat halusi nostaa esiin tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa yhteistyötä. He toivoivat arktisen alueen tutkimukseen kokonaisvaltaisempaa otetta.”

tutkimuspaikalla
Pallas on Suomessa tärkein Arktisen neuvoston alaisen AMAP:in tutkimusalue. Jari Pasanen (vas.) ja Outi Mähönen Lapin ELY-keskuksesta sekä Martin Forsius SYKEstä hakemassa vesinäytteitä.
© Kuva: Ahti Lepisto

Yhdysvaltain kaudella on valmisteltu myös Arktinen tieteellinen yhteistyösopimus. Se allekirjoitetaan ensi vuonna. ”Sopimus helpottaa esimerkiksi tieteellisten havaintovälineiden kulkemista maasta toiseen. Se sujuvoittaa myös esimerkiksi venäläisten tutkijoiden pääsyä arktisiin tutkimuskokouksiin”, kuvaa Härkönen.

Tutkimusyhteenvetoja päättäjille

Arktisen neuvoston päätösten pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa. Neuvostolla on asioiden valmisteluun kuusi asiantuntijatyöryhmää. Yhtä niistä, Arctic Monitoring and Assessment Programme AMAP-työryhmää, on Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden alusta lähtien vetänyt tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

AMAP tuottaa arvioita alueen ympäristön fysikaalisesta ja kemiallisesta tilasta. Lisäksi se raportoi alueen ympäristön tilan ja ihmisten terveyden kytköksistä.

”Raportoimme esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista jäähän ja lumeen arktisella alueella. Samoin seuraamme kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden ja ympäristömyrkkyjen tilannetta”, kertoo Forsius.

AMAP toimii samalla periaatteella kuin hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC. ”Kokoamme tietoa arktista aluetta koskevien tutkimusten tuloksista ja teemme niistä yhteenvetoja päättäjille. Annamme myös suosituksia siitä, mitä jatkossa kannattaa tutkia.”

Työryhmän tutkijat ja asiantuntijat tekevät työtään kotimaansa rahoittamana, yleensä oman toimensa ohella. ”Meillä on käytössämme AMAP:in seitsemänhenkinen sihteeristö, jonka päämaja on Oslossa. Olen sinne yhteydessä lähes päivittäin”, kuvaa Forsius

Ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen alue

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa enemmän kuin muu maapallo. Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa esimerkiksi merenpinnan nousuun kaikkialla maailmassa. Ikiroudan sulaessa vapautuva voimakas kasvihuonekaasu metaani kiihdyttää ilmaston lämpenemistä entisestään.

”AMAP:lla on ollut tärkeä rooli siinä, että on ymmärretty arktisen alueen vaikutus koko maapallon ilmastonmuutokseen”, kertoo Martin Forsius. AMAP julkaisi vuonna 2005 aiheesta laajan raportin Arctic Climate Impact Assessment. Sen jälkeen on julkaistu vielä useita aihetta käsitteleviä raportteja.

AMAP antaa myös suosituksia siitä, miten arktisen alueen ympäristön havaintotoimintaa pitäisi kehittää. Forsiuksen mukaan esimerkiksi ilmastoasemia tarvittaisiin nopeasti lisää. Asemien perustaminen on kuitenkin kallista ja niihin pitäisi löytää rahoitus jäsenmailta.

Arktinen alue on valtava, ja sääolosuhteet ovat vaativat. ”Satelliitit kehittyvät kuitenkin koko ajan tarkemmiksi ja niiden mittalaitteet paremmiksi. Nyt pystytään arvioimaan jo jäätiköiden massan muutoksia ja mittaamaan, kuinka nopeasti sulaminen on edennyt”, kuvaa Forsius.

Havainnointia tehostavat myös esimerkiksi miehittämättömät lennokit.

älypoiju
Älypoijun käyttöä mereen joutuneen öljyn automaattiseen havainnointiin testataan Porvoossa Nesteen jalostamon edustalla. Pohjoisiin olosuhteisiin kehitetty poiju on kymmenen metriä pitkä, joten öljyä voidaan mitata myös pinnan alta. Kuva: Seppo Virtanen / Meritaito Oy

Tärkeää kokemuksellista tietoa saadaan myös alueen alkuperäiskansoilta. Heillä on edustus AMAP:ssa. ”Alkuperäiskansoilla on arvokasta paikallista tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista poronhoitoon ja kalakantoihin.”

Öljyntorjunnan menetelmiä tutkitaan

Pohjoisten alueiden tutkimusta rahoittaa myös EU. Helmikuussa alkoi Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama tutkimus, jossa kehitetään kylmään ilmastoon soveltuvia öljyntorjuntamenetelmiä.

Tutkimusta koordinoi johtava tutkija Kirsten Jørgensen SYKEstä.

Hanke Integrated oil spill response actions and environmental effects GRACE sai 5 miljoonan euron rahoituksen kolmeksi ja puoleksi vuodeksi.

Tutkimuksessa ovat Islantia lukuun ottamatta mukana kaikki Pohjoismaat sekä Viro, Kanada, Saksa ja Espanja.

”Uusien öljyntorjuntamenetelmien lisäksi tutkimme jo olemassa olevien menetelmien tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia”, kertoo Jørgensen.

Hän käy parhaillaan neuvotteluja tietojen vaihdosta Arktisen neuvoston alaisen Emergency, Prevention, Preparedness and Response EPPR -työryhmän kanssa, jonka kontolle öljyonnettomuuksiin varautuminen kuuluu.

Arktisen alueen öljyvarat ovat maailmanlaajuisesti kasvavan mielenkiinnon kohteena.

”Alue on niin valtava, ettei siellä pystytä ylläpitämään riittävää perinteistä öljyntorjuntakalustoa. Siksi selvitämme mahdollisuuksia käyttää muita öljyntorjuntateknologioita ja sitä, voitaisiinko alueella liikkuvia muita aluksia varustaa öljyntorjuntalaitteistoilla”, kertoo Jørgensen.

Hankkeessa tutkitaan myös mereen joutuneen öljyn torjumista hajottamalla sitä kemiallisesti tai mikrobiologisesti.

Mielenkiinnon kohteena on myös mereen joutuneen öljyn polttaminen paikan päällä. ”Grönlantilaiset ja tanskalaiset yhteistyökumppanimme tutkivat polttamisen tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia Grönlannissa. Polttamisesta jää aina jäännös. Se puhdistetaan pohjasta troolaamalla”, kuvaa Jørgensen.

”Kaiken kaikkiaan tavoitteena on kehittää strateginen työkalu, jonka avulla voidaan valita kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat öljyntorjuntamenetelmät.”

Automaattista havainnointia paikan päällä

Tutkimuksessa kehitetään myös jatkuvatoimisia automaattisia havainnointijärjestelmiä, joita voitaisiin käyttää sekä öljynporauslaittojen ympäristössä että laittomien öljypäästöjen havainnointiin laajemminkin.

”Suunnitelmissamme on asentaa öljysensoreita testikäyttöön Tallinnan ja Tukholman välillä liikennöivälle risteilyalukselle”, kertoo Kirsten Jørgensen.

Myös älypoijujen käyttöä mereen joutuneen öljyn automaattiseen havainnointiin testataan. Poiju on jo ollut lokakuusta alkaen tekstikäytössä Porvoossa Nesteen jalostamon edustalla.

”Öljyn mittaaminen on kuitenkin haastavaa, sillä se koostuu monista eri yhdisteistä”, kertoo Jørgensen.

Poijussa öljyä mittaa fluorometri. ”Testaamme, miten poijun mittaukset onnistuvat vertaamalla tuloksia poijun vierestä otettuihin näytteisiin, jotka analysoidaan laboratoriossa.”

Meritaito Oy:n kehittämä älypoiju on normaalia tukevarakenteisempi, jotta se kestäisi pohjoiset sää- ja jääolosuhteet. Se on kymmenen metriä pitkä, joten öljyä voidaan mitata myös pinnan alta.

”Tulevaisuudessa poijuja voisi asentaa alueille, jotka ovat kaukana ja joille on vaikea päästä. Ne voisivat lähettää tiedot satelliittien kautta suoraan esimerkiksi öljyntorjuntaviranomaisten hälytysjärjestelmään”, kuvaa Kirsten Jørgensen.

Älypoijusta voisi tulla Suomelle vientituote.

Arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen korostaakin, että Suomen puheenjohtajuuskaudella olisi tärkeää tuoda esiin suomalaista osaamista esimerkiksi ICT- ja energiaratkaisuissa.

Esimerkiksi etäpalveluille voisi hänen mukaansa löytyä kysyntää arktisilta harvaan asutuilta alueilta. ”Alkuperäiskansojen tulkkipalvelut tai jopa terveydenhoito voisivat tulevaisuudessa hyödyntää etäpalveluja.”

Energiaratkaisuista hän nostaa esiin nesteytetyllä maakaasulla toimivan jäänmurtajan. ”Meillä laskettiin tänä syksynä vesille maailman ensimmäinen raskaan polttoaineen sijasta ympäristön kannalta paljon puhtaammalla LNG-kaasulla käyvä jäänmurtaja.”

Julkaistu 8.12.2016 klo 1.00, päivitetty 8.12.2016 klo 12.42

Kohderyhmä: