Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hinku-kuntien ilmastopäästöt kutistuvat

toimittaja
Eija Järvinen
Ympäristö-lehti 2/2017

Hiilineutraaleiksi tähtäävien Hinku-verkoston kuntien ilmastopäästöt ovat komeasti laskevalla uralla. Kovimman tuloksen on tehnyt Iin kunta, joka on jo puolittanut päästönsä.

Pitkäjänteinen työ näkyy hiilineutraaleiksi pyrkivien kuntien kasvihuonekaasupäästöissä. Hinku-verkostoon kuuluvien kuntien päästöt ovat jo lähes kolmanneksen pienemmät kuin vuonna 2007.

Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke aloitti päästövähennystyön kuntien parissa vuonna 2007. Vuosien mittaan verkosto on kasvanut 36 kuntaan. Edelläkävijäkunnissa tehty työ näkyy jo selvästi niiden kasvihuonekaasupäästöissä. Keskimäärin kuntien päästöt ovat pienentyneet 29 prosenttia vuosina 2007–2015.

Komeimpaan tulokseen on päästy Iin kunnassa, jossa päästöt on saanut kutistettua puoleen. Viiden kärkeen kuuluvat myös Kitee ja Lieksa, joiden päästöt ovat nyt 36 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2007, sekä Lohja ja Rauma, joiden päästöt ovat pienentyneet 35 prosenttia.

Öljylämmityksen hyvästit lähestyvät

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Kaukolämmössä kunnat ovat korvanneet öljyä puupohjaisilla energialähteillä. Kaukolämpöverkkoon kuulumattomissa kiinteistöissä on investoitu lämpöpumppuihin ja puuenergiaan. Myös kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut ja sähkönkulutus vähentynyt toimintatapoja muuttamalla.

Hinku-kuntien päästöt yhteensä Hamina
 

 

Kuntien suurimmat keskimääräiset päästövähennykset ovat kohdistuneet juuri energiasektoriin. Hinku-kuntien sähkölämmityksestä aiheutuneet päästöt ovat vähentyneet 50 prosenttia, kulutussähkön päästöt 41 prosenttia ja teollisuuden sähkönkäytön päästöt 38 prosenttia. Myös öljylämmityksen ja kaukolämmön päästöjä leikattiin merkittävästi. Öljylämmityksen päästöistä on jo leikkautunut 45 ja kaukolämmön päästöistä 39 prosenttia. Jos sama tahti jatkuu, öljylämmitys loppuu Hinku-kunnissa 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Pienempiä vähennyksiä on saatu aikaan jätesektorilla ja liikenteessä. Vaikeinta päästöjen vähentäminen on ollut maataloudessa.

Yhteishankinnoissa on voimaa

Yhteishankinnat ovat osoittautuneet Hinku-verkostossa hyväksi tavaksi ottaa käyttöön uusia energiateknologioita. Verkoston avulla on viime vuosina lisätty merkittävästi aurinkovoimaloiden määrää Suomessa.

Ensimmäiset aurinkovoimalat hankittiin yhteishankintana vuonna 2014. Viime vuonna aurinkosähkön yhteishankinnoissa siirryttiin uudelle tasolle, kun KL Kuntahankinnat Oy:n ja Suomen ympäristökeskuksen käynnistämä valtakunnallinen aurinkovoimaloiden yhteishankinta toi kertaheitolla Suomeen noin sadan aurinkovoimalan tilaukset.

Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut aurinkovoimaloille puitesopimuksen, joka sisältää myös voimaloiden rahoituksen. Näin kunnan ei tarvitse budjetoida voimalainvestointiin eikä huolehtia kilpailutuksesta. Aurinkovoimaloita koskeva puitesopimus on auki vielä kolme ja puoli vuotta. Voimalahankintoihin pääsevät halutessaan mukaan kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat.

Suomen ympäristökeskuksen Hinku-tiimi on soveltamassa yhteishankintaan perustuvaa toimintamallia tämän vuoden aikana myös muihin energiateknologioihin. Esimerkiksi älykäs katu- ja lenkkipolkuvalaistus sekä sähkö- ja biokaasuautot kiinnostavat monia kuntia. Tavoitteena on kerätä kunnilta 30 miljoonan euron investointisitoumus uusiin yhteishankintoihin.

Kunnilla hyvät mahdollisuudet hiilineutraalisuuteen

”Edelläkävijäkuntien kokemukset ja tulokset ovat nyt arvossaan, kun Suomi etsii kustannustehokkaita keinoja saavuttaa Euroopan unionin päästövähennyksille asettamat tavoitteet. Haasteesta voi tehdä myös mahdollisuuden”, sanoo Hinku-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Hinku-kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnat ovat jo hyvässä vauhdissa saavuttamassa tavoitettaan. Erityisesti vuoden 2010 jälkeen päästöt ovat vähentyneet hyvin nopeasti.

Kuntien energiaratkaisut ovat olleet kustannustehokkaita ja tukeneet paikallista työllisyyttä. Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ovat tehneet niin kunnat, paikallinen elinkeinoelämä kuin asukkaatkin.

 

PK-yritysten aktivoiminen vaatii suoraa toimintaa

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen energiatehokkuuteen panostamalla parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten kannattavuutta. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttaman hankkeen perusteella pk-yritysten aktivoimisessa auttaa konkreettisten toimenpide-ehdotusten tekeminen.

SYKEn vetämässä VÄLKE-hankkeessa yrityksille tehtiin mahdollisimman helpoksi lähteä tekemään taloudellisesti kannattavia, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä energiatehokkuusinvestointeja. Tätä varten Lounais-Päijänteen ja Länsi-Uudenmaan alueille palkattiin kaksi energia-asiantuntijaa Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kokeilun alkaessa yrityksille tiedotettiin useiden kanavien kautta mahdollisuudesta saada ilmaista neuvontaa. Erittäin harva yritys tarttui tilaisuuteen oma-aloitteisesti, ja yrityksiä saatiin houkuteltua mukaan vasta suorien yhteydenottojen avulla.

Noin puoli päivää kestävän vierailun aikana neuvoja tutustui yrityksen energia-asioihin, kuten tehtyihin selvityksiin ja energiankulutustietoihin, ja keskusteli työntekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Niiden perusteella yritykselle annettiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia.

Useimmat toimenpide-ehdotukset koskivat energiankäytön tehostamista, mutta myös fossiilisen energian korvaamista uusiutuvalla energialla, kuten auringolla, biopolttoaineilla tai maalämmöllä. Ehdotukset olivat aina myös taloudellisesti kannattavia. Toimenpiteiden arvioitu takaisinmaksuaika oli yleensä 2–10 vuotta, mutta esimerkiksi laitteiden säätöjä tai toimintatapoja koskevat ehdotukset olivat usein toteutettavissa ilman kustannuksia.

Ennakko-odotusten mukaisesti ajan ja rahan löytäminen energiatoimien toteuttamiseen oli pk-yrityksille vaikeaa. Pk-yritykset keskittyvät tiukasti ydintoimintoihinsa, eikä energiakysymyksiä mielletä tärkeiksi, vaikka niiden avulla yritys voisi parantaa kannattavuuttaan. Osa yrityksistä suhtautui energiamaksuihin kiinteinä kuluina, joiden suhteen riittävä toimenpide on laskujen maksaminen. Ne yritykset, joita energiakulujen alentaminen kiinnosti, olivat usein jo tehneet energiaa säästäviä toimia.

Helpot, nopeat ja kustannuksia aiheuttamattomat toimenpiteet toteutettiin yleensä lähes saman tien. VÄLKE-hankkeen perusteella ne toimenpiteet, joiden takaisinmaksuaika on alle kaksi vuotta, tulevat tehdyiksi aika suurella varmuudella, mutta esimerkiksi viiden vuoden takaisinmaksuaika voi olla pk-yritykselle liikaa. Silloin kun ympäristövastuu kuuluu pk-yrityksen omaan strategiaan, investoinnin esteenä ei ole yli kymmenen vuodenkaan takaisinmaksuaika.

Kokeilun tavoitteeksi on asetettu 26 GWh:n fossiilisen energian säästö yrityksissä ja rakennuksissa. Nyt, kun hankkeesta on puolisen vuotta jäljellä, säästöjä on kertynyt noin 19 GWh. Näinkin hyvä tulos johtuu muutamista suuremmista toteutuneista toimenpiteistä.

Pk-yritykset ovat notkeita toimijoita, ja ne lähtevät ripeästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, jos asiakkaat sitä vaativat. Kokeilun perusteella suoraan pk-yrityksille suunnattua neuvontaa kannattaa jatkaa, mutta työ pitäisi pystyä kohdentamaan niihin yrityksiin, jotka todella ovat valmiita toteuttamaan vähähiilisyyteen tähtääviä toimia. Nyt mukana olleista yrityksistä esitetyt toimenpiteen toteutti tai ne lupasi toteuttaa noin joka kolmas.

Julkaistu 6.4.2017 klo 17.49, päivitetty 6.4.2017 klo 17.49

Kohderyhmä: