Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jokainen maatilkku hiiltä sitomaan

toimituspäällikkö
Leena Rantajärvi
Ympäristö-lehti 3/2017

Saara Kankaanrinta, joensuulaisen yrittäjäperheen kympin tyttö, päätyi lukion jälkeen Turun yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä. Valinta ei ollut itsestään selvä, sillä myös matematiikan opiskelu kiehtoi, ja hän olisi pitkän matematiikan papereilla päässyt opiskelemaan myös sitä.

Hän valitsi pääaineekseen poliittisen historian ja yhdeksi sivuaineekseen ympäristöpolitiikan.

”Luonto on aina ollut luonteva osa elämääni. Perheemme mökkeili, marjasti, sienesti ja kalasti”, hän kuvailee.

Kankaanrinta koki, että yliopistolla ympäristöasioita esiteltiin katastrofikeskeisesti. ”Siellä ei niinkään keskusteltu siitä, miten ongelmat voitaisiin ratkaista. Itse taas olen ratkaisukeskeinen ihminen.”

Saara_Kankaanrinta
Jokainen maapallon maatilkku pitäisi saada sitomaan hiiltä. Sillä saataisiin tehokkaasti torjuttua ilmastonmuutosta, vakuuttaa Saara Kankaanrinta. © Kuva: Roni Lehti

Valmistuttuaan vuonna 2005 hän hakeutui töihin John Nurmisen säätiöön. ”Säätiö käynnisti siihen aikaan hanketta, jossa Pietarin kaupungin jätevesistä poistettiin fosforia kemiallisin menetelmin.” Kankaanrinta toimi säätiön viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajana. ”Aloimme nostaa Itämeri-asiaa yleiseen tietoisuuteen, tekemään siitä ilmiötä.”

Itämeri-työ vei mukanaan

Itämeren ongelmien systemaattinen ratkaiseminen alkoi kiinnostaa Saara Kankaanrintaa yhä enemmän. John Nurmisen säätiön puitteissa Itämeri-työtä ei kuitenkaan voitu enää juuri laajentaa, koska säätiön ydintehtävä on vanhojen karttojen suojelu.

”Olin tutustunut säätiössä Ilkka Herliniin ja Anna Kotsalo-Mustoseen, ja aloimme suunnitella ympäristötyöhön keskittyvän säätiön perustamista.”

Säätiö, Baltic Sea Action Group (BSAG), perustettiin vuonna 2008. Sen kehitysjohtajaksi tuli kauppatieteiden tohtori Kotsalo-Mustonen. Kankaanrinnasta tuli säätiön asiamies, eli operatiivinen johtaja.

Kankaanrinta ja Herlin menivät naimisiin vuonna 2009. ”Koen ympäristötyön kutsumustyökseni, ja on ihanaa, että mieheni suhtautuu ympäristötyöhön vähintään yhtä innokkaasti kuin minä.”

BSAG-säätiö järjesti vuonna 2010 yhdessä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen kanssa Helsingissä ratkaisukeskeisen Itämeri-huippukokouksen, jonne saapui Itämeren valtioiden päämiehiä Vladimir Putinia myöten. Valtiot antoivat kokouksessa sitoumuksia siitä, mitä ne tekevät Itämeren tilan parantamiseksi. Esimerkiksi Suomi sitoutui pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi.

Myös 150 yritystä antoi oman sitoumuksensa. Saara Kankaanrinta toimi kokouksen sisältöjohtajana. ”Onnistuimme kehittämään toimintamallin, jossa julkiset tahot ja yritykset toimivat yhdessä. Yhteistyö nopeuttaa ratkaisuja, ja siinä on jokaisella oma tärkeä roolinsa. Tämän toimintamallin olemme hioneet BSAG-säätiössä huippuunsa”, hän iloitsee.

Kokeiluja kartanon mailla

Toukokuun alkupuolella Saara Kankaanrinta oli juuri palannut Pariisista kansainvälisestä kokouksesta, joka käsitteli maaperän hiilen sidontaa. ”Jokainen maapallon maatilkku pitäisi saada sitomaan hiiltä. Sillä saataisiin tehokkaasti torjuttua ilmastonmuutosta”, hän vakuuttaa. ”Nyt tilanne on kuitenkin Suomessakin se, että maatalousmaa on ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu.”

Pariisin kokouksen järjesti amerikkalainen yksityinen strategiatoimisto, joka oli kutsunut paikalle alan parhaita tutkijoita, asiantuntijoita ja vaikuttajia jakamaan kokemuksia parhaista käytännöistä.

 

Saara_Kankaanrinta_2
Kuitian kartanon mailla testataan, miten maatalousmaan laatua saataisiin parannettua niin, että se sitoisi paremmin hiiltä. Eetu Virtanen Soilfood-yrityksestä keskustelee ratkaisuista Saara Kankaanrinnan kanssa. Yrityksessä kehitetään viljelijöille täyden palvelun konseptia maan kasvukunnon kohentamiseen. © Kuva: Roni Lehti

Kankaanrinta sai ainoana pohjoismaalaisena kutsun kokouksen neuvonantoryhmän jäseneksi. Hän on yhdessä miehensä kanssa kehittänyt Tenholan ja Paraisten maatiloillaan hiiltä sitovaa maataloutta. Parhaiden käytäntöjen löytämiseksi hän on verkostoitunut maailmanlaajuisesti alan huippuosaajien kanssa.

Pariskunta on aloittanut Paraisilla Kuitian kartanollaan kokeet, joissa testataan, miten maatalousmaan laatua saataisiin parannettua niin, että se sitoisi paremmin hiiltä. ”Maaperään pitää saada lisää orgaanista ainetta. Tärkeää on ymmärtää paremmin maaperän hiilen, typen ja fosforin dynamiikkaa. Avainasemassa on kasvien, sienijuurten, mikrobien ja maaperän välinen vuorovaikutus.”

”Soilfood-yrityksessämme kehittämme viljelijöille täyden palvelun konseptia maan kasvukunnon kohentamiseen. Se kattaisi viljelykiertomalliin soveltuvat orgaaniset lannoitteet, maanparannusaineet ja logistiikan.”

Tutkimukset tehdään yhteistyössä Vapon ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.

Biovoimala varastoimaan energiaa

Pariskunta perusti pari vuotta sitten myös oman biovoimayrityksen Qvidja Kraft Ab:n. He ostivat Lukelta patentin menetelmään, jolla voidaan valmistaa biometaania suosta eristetyn mikrobikannan avulla. Kartanon maille rakennetaan parhaillaan biovoimalan tuotanto- ja laboratoriorakennusta, jonne mikrobireaktorit siirretään Luken tiloista Jokioisilta.

Tilalla on jo nyt uusi biokaasulaitos, jolla voidaan tehdä lannasta, nurmesta, järviruo´osta tai vaikka kalanperkeistä biokaasua energiakäyttöön. Mikrobipohjainen reaktori tulee täydentämään laitosta niin, että laitoksen teho yli kaksinkertaistuu.

”Biovoimalalla voidaan tehdä biometaania varastoon silloin, kun aurinkoa ja tuulta on hyvin saatavissa, ja käyttää silloin, kun auringosta ja tuulesta ei saada riittävästi energiaa”, kertoo Saara Kankaanrinta.

Hyvää menetelmässä on myös se, että voimalaitos voi olla tarpeen mukaan joko keskitetty tai tilakohtainen.

Kokonaisvaltainen luonne

”Olen kokonaisvaltainen luonne. En tee eroa työn ja vapaa-ajan välillä”, kertoo kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti.

Lapset ovat päivähoidossa. Perhe asuu Helsingissä, mutta on muuttamassa kesällä Hangon Tvärminneen, jossa vanhin lapsi aloittaa syksyllä koulun. Nuorimmainen on kolme ja puolivuotias.

”Tärkeysjärjestyksessä perhe ja rakkaus tulevat ensimmäisenä. Joskus pitää kyllä myös päästä lataamaan akkuja kavereiden kanssa.”

”Luen paljon, ja olen nopea lukija. Saatan lukea kirjan päivässä, rentoudun lukemalla”, kertoo Saara Kankaanrinta. Hän lukee niin lehtiä, sarjakuvia, romaaneja kuin luonnontieteellisiä tutkimusartikkeleitakin.

”Olen kiinnostunut maaperän biologiasta, kemiasta ja fysiikasta, vaikka en olekaan luonnontieteilijä. Mieheni on filosofian tohtori, joka on ollut aikanaan Suomen historian tutkija. Hän omaksuu nopeasti ja paljon uutta tietoa, on varsinainen tietopuimuri. Meitä yhdistää uteliaisuus. Haluamme kokeilla uusia asioita isostikin. Kestämme epäonnistumisen paremmin kuin sen, ettemme ole edes yrittäneet”, kuvaa Kankaanrinta.

”Jopa yöllä lapselle vaippaa vaihtaessa puheenaiheenamme saattoi olla jokin alan artikkeli, jonka toinen oli edellisenä päivänä lukenut”, hän nauraa.

 

Saara Kankaanrinta

  • 39-vuotias valtiotieteiden maisteri
  • Baltic Sea Action Group -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista
  • Soilfood Oy:n hallituksen jäsen ja yksi perustajista
  • Qvidja Kraft Ab:n hallituksen jäsen ja yksi perustajista
  • CarbonToSoil Oy:n hallituksen jäsen
  • Sulapac Oy:n hallituksen jäsen
  • Suomen kiertotalouden ohjausryhmän jäsen 2017–2019
  • Naimissa Ilkka Herlinin kanssa vuodesta 2009. Herlin on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja. Pariskunnalla on 7-, 6- ja 3,5-vuotiaat lapset. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa.
Julkaistu 9.6.2017 klo 7.00, päivitetty 12.10.2017 klo 15.42

Kohderyhmä: