Ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -teema

”Ainoastaan kattavalla tietopohjalla voidaan arvioida ympäristössä tapahtuvia muutoksia,” toteaa teemavastaava Petri Ahlroth.

Mehiläinen
© Tuomas Lahti

Ympäristön jatkuva muuttuminen edellyttää sekä ympäristön tilan seurantaa että siinä tapahtuvien muutosten ennakointia. Vain laajalla tietopohjalla pystytään arvioimaan ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia ekosysteemeihin ja ihmiselle. Aiheen parissa työskentelee noin 150 ympäristöpolitiikan, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin muutosten asiantuntijaa ja tutkijaa SYKEn keskuksissa.

Ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -teemassa tehtävä tutkimus on laadukasta, innovatiivista ja ratkaisukeskeistä. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan tutkimus arvioi elinympäristöjen ja luonnonvarojen käytön sääntelyä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää menetelmiä ekosysteemipalveluiden huomioimiseen maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Lajisto- ja luontotyyppiselvityksillä saadaan tietoa luonnon tilasta ja uhanalaisuudesta. Luonnon tilan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteyksiä puolestaan tarkastellaan laaja-alaisissa ekosysteemitarkasteluissa ja ilmastonmuutosselvityksissä.

Teeman keskeisiä tehtäviä ovat eliölajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ja suojelu, EU:n luonto- ja lintudirektiivin toimeenpanoon liittyvät asiantuntijatehtävät sekä kansainvälisten sopimusten, kuten biodiversiteettisopimuksen ja CITES-sopimuksen velvoitteet. Vastuualueeseen kuuluvat myös viimeisimpään tietoon pohjautuvat luontotyyppien ennallistamisen, kunnostuksen ja hoidon menetelmät. Työtä tehdään yhteistyössä valtionhallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten sekä yliopistojen kanssa.

Teeman kansainvälinen huippututkimus käsittelee hiilen- ja ravinteiden kiertoa, ilmastonmuutosten ja maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia ja ekosysteemipalvelujen hallintaa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä kansainvälisten tutkimusverkostojen, kuten ALTER-Netin, PEERin ja ESPin kanssa.

Tulevaisuuden haasteena on vastata kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä niiden tarjoamien palveluiden tilaa arvioivan IPBES-paneelin tarpeisiin. Suomella on luonnontieteellisen tiedon suurvaltana mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen ympäristöpolitiikan päätöksentekoon ja valmius auttaa muita valtioita kehittämään kattavia seurantajärjestelmiä. Tässä tiedon välittämistehtävässä on SYKEllä keskeinen asema ja kansainväliset verkostomme tarjoavat tähän vaikutusväyliä.

Teemavastaavat

 

Petri Ahlroth

 

Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 Eeva_Furman_pallokuva85px

 

 

Ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman 
 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

     

 

  

Henkilöstön yhteystiedot

Verkkouutisia

RSS
  • Suomalainen biodiversiteettiosaaminen Euroopan huippua 18.11.2016
    Rudus Oy on voittanut eurooppalaisen kiviainesjärjestön UEPG:n kestävän kehityksen biodiversiteetti-sarjan palkinnon Rudus Lumo-ohjelmallaan. NCC:n biodiversiteettiohjelma Kielo sai tunnustuksen parhaasta ympäristökäytännöstä
  • Iloa luonnosta -kampanja sai tunnustusta 31.10.2016
    Viidettä kertaa järjestettävä Vihervuosi palkitsi teemavuotensa päätöstapahtumassa Säätytalossa Iloa luonnosta -kampanjan vihervuosimitalilla. Tunnustus myönnettiin viherympäristön hyväksi tehdystä työstä.
Lisää uutisia

Tiedotteita

RSS
  • Kuha ja ahven runsastuneet merimetsoista huolimatta 13.3.2017
    Ahven- ja kuhasaaliit eivät ole pienentyneet alueilla, joilla on paljon merimetsoja, selviää Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
  • Yhdessä tekeminen kannustaa metsänomistajia vapaaehtoiseen suojeluun 2.3.2017
    Tutkijoiden, metsäammattilaisten ja maanomistajien yhteistyö vähentää ennakkokuuloja, edistää vapaaehtoista suojelua ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden sopimisen. Metsän käytön eri tavoitteiden yhteensovittaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä, kun täydennetään ja hoidetaan monimuotoisuutta turvaavaa ekologista verkostoa.
  • Merimetsot ja isokokoiset lokit ovat vähentyneet talvisilla merialueilla 2.2.2017
    Talvehtivien merimetsojen sekä harmaa- ja merilokin määrät ovat vähentyneet selvästi Ahvenanmaan merialueella. Tammikuussa tehdyissä merilaskennoissa havaittiin reilut 100 merimetsoa, kun vuosituhannen vaihteessa niitä talvehti samoilla alueilla 1000–3000 yksilöä. Harmaa- ja merilokin määrät ovat vähentyneet samalla ajanjaksolla sadoista yksilöistä kymmeniin.
  • Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta 1.2.2017
    Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?
  • Suomi voi tarjota älykkäitä biotalouden ratkaisuja maailmalle 26.1.2017
    Suomen runsaat metsävarat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittää biotaloutta, mutta mikä tahansa biotalous ei ole kestävää. Isoja kysymyksiä ovat, osaammeko käyttää luonnonvarojamme viisaasti ja pystymmekö tarjoamaan kestäviä ratkaisumalleja myös muulle maailmalle.
Lisää tiedotteita
Julkaistu 11.4.2013 klo 9.30, päivitetty 8.9.2016 klo 9.38