Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ekosysteemipalvelut-teema

”Ainoastaan kattavalla tietopohjalla voidaan arvioida ympäristössä tapahtuvia muutoksia,” toteaa teemavastaava Petri Ahlroth.

Ympäristön jatkuva muuttuminen edellyttää sekä ympäristön tilan seurantaa että siinä tapahtuvien muutosten ennakointia. Vain laajalla tietopohjalla pystytään arvioimaan ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia ekosysteemeihin ja ihmiselle. Aiheen parissa työskentelee noin 150 ympäristöpolitiikan, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin muutosten asiantuntijaa ja tutkijaa SYKEn keskuksissa.

Ekosysteemipalvelut-teemassa tehtävä tutkimus on laadukasta, innovatiivista ja ratkaisukeskeistä. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan tutkimus arvioi elinympäristöjen ja luonnonvarojen käytön sääntelyä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä kehittää menetelmiä ekosysteemipalveluiden huomioimiseen maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Lajisto- ja luontotyyppiselvityksillä saadaan tietoa luonnon tilasta ja uhanalaisuudesta. Luonnon tilan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteyksiä puolestaan tarkastellaan laaja-alaisissa ekosysteemitarkasteluissa ja ilmastonmuutosselvityksissä.

Teeman keskeisiä tehtäviä ovat eliölajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi ja suojelu, EU:n luonto- ja lintudirektiivin toimeenpanoon liittyvät asiantuntijatehtävät sekä kansainvälisten sopimusten, kuten biodiversiteettisopimuksen ja CITES-sopimuksen velvoitteet. Vastuualueeseen kuuluvat myös viimeisimpään tietoon pohjautuvat luontotyyppien ennallistamisen, kunnostuksen ja hoidon menetelmät. Työtä tehdään yhteistyössä valtionhallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten sekä yliopistojen kanssa.

Teeman kansainvälinen huippututkimus käsittelee hiilen- ja ravinteiden kiertoa, ilmastonmuutosten ja maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia ja ekosysteemipalvelujen hallintaa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä kansainvälisten tutkimusverkostojen, kuten ALTER-Netin, PEERin ja ESPin kanssa.

Tulevaisuuden haasteena on vastata kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä niiden tarjoamien palveluiden tilaa arvioivan IPBES-paneelin tarpeisiin. Suomella on luonnontieteellisen tiedon suurvaltana mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen ympäristöpolitiikan päätöksentekoon ja valmius auttaa muita valtioita kehittämään kattavia seurantajärjestelmiä. Tässä tiedon välittämistehtävässä on SYKEllä keskeinen asema ja kansainväliset verkostomme tarjoavat tähän vaikutusväyliä.

 

Petri Ahlroth

 

Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 Eeva_Furman_pallokuva85px

 

 

Ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, professori Eeva Furman 
 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

     

 

  

Henkilöstön yhteystiedot

Verkkouutisia

RSS
  • Korvaako konenäkö ihmisen lajien tunnistamisessa? 22.8.2017
    Konenäön opettamiskokeilu alkoi ympäristöhallinnossa. SYKE kuvasi yhdessä Vionicen kanssa dronella ja älypuhelimilla maa-, vesi- ja liikennealueiden kasvillisuutta ympäristöministeriön rahoituksella. Konenäkö voi oppia vain niitä asioita, joita ihminen voi sille opettaa.
Lisää uutisia

Tiedotteita

RSS
  • Metsäluonnon pienten ja hiljaisten maailma avautuu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon voittajateoksessa 15.9.2017
    Teos Metsän salainen elämä saa tänään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kirja kertoo metsiemme pienistä ja piilottelevista eliöistä ja niistä omintakeisista tavoista, joilla näitä tutkitaan. Palkitun kirjan ovat toimittaneet Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellisen keskusmuseo LUOMUS ja sen kirjoittamiseen on osallistunut suuri joukko tutkijoita eri tutkimuslaitoksista.
  • Suojelualueiden merkitys korostuu muuttuvassa ilmastossa 13.9.2017
    Luonnonsuojelualueiden tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ilmastonmuutos tuo tähän tehtävään uusia haasteita, sillä sen vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä. Suomen ympäristökeskus on julkaissut esiselvityksen ja käynnistänyt hankkeen, jossa arvioidaan ensi kertaa Suomen suojelualueverkoston riittävyyttä muuttuvassa ilmastossa.
  • Suomen linnusto muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena 8.9.2017
    Tuoreen tutkimuksen mukaan 235 Suomessa pesivästä lintulajista 87 lajin levinneisyysalue on laajentunut ja 82 lajin pienentynyt. 66 lajilla ei havaittu merkitseviä muutoksia levinneisyysalueessa. Ilmaston lämmetessä lajimäärän on ennustettu kasvavan Pohjois-Euroopassa, kun eteläisiä lajeja levittäytyy pohjoiseen.
Lisää tiedotteita
Julkaistu 11.4.2013 klo 9.30, päivitetty 24.8.2017 klo 8.12