Tiedote 11.8.2017 klo 10.23
© StockSnap
Laaja kansainvälinen tutkijaryhmä, jossa myös SYKE oli edustettuna, on osoittanut ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisesti selvän yhteyden tulvien ja ilmaston muuttumisen välillä. Ennätyksellisen kattavaan ja monipuoliseen havaintoaineistoon pohjautuneen tutkimuksen mukaan tulvat ovat viime vuosikymmeninä aikaistuneet selvästi tietyillä alueilla Euroopassa ja myöhentyneet toisaalta tietyillä alueilla. Tutkimusartikkeli, jonka laatimisessa hyödynnettiin myös Suomen hydrologisia havaintoaineistoja, julkaistiin eilen Science-lehdessä.
”Yksittäiset suuret tai usein toistuvat tulvat yhdistetään usein ilmastonmuutokseen, mutta ne eivät sellaisenaan riitä osoittamaan, että yhteys on olemassa”, kertoo tutkijaryhmässä mukana ollut hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta. Tietoa tulvien todennäköisyyksistä ja suuruuksista tarvitaan tietysti niihin varautumista varten, mutta ilmaston vaikutuksia tulviin ei voida todentaa vain niitä tutkimalla, koska yksittäisten tulvien syntyyn vaikuttavat myös maankäyttö ja monet muut tekijät.
Tulvien ajankohdat ovat sen sijaan selkeämmin linkitettävissä ilmastoon. Esimerkiksi monin paikoin Luoteis-Euroopassa ja Välimeren seuduilla tulvia on yleensä eniten talvisin, kun sademäärät ovat suuria ja haihtumista tapahtuu vähemmän. Itävallassa taas tulvia esiintyy useimmiten kesällä rankkasateiden seurauksena ja Koillis-Euroopassa keväällä lumien sulaessa.
Kuva 1. Vuoden suurimman tulvan keskimääräinen ajankohta Euroopassa, 1960-2010. Kts. kuvaus alla. © Science 11 Aug 2017
Wienin teknillisen yliopiston johdolla tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin 38:ssa eri Euroopan maassa sijaitsevien yli 4 000 hydrologisen havaintoaseman aineistot vuosilta 1960–2010. Tulosten mukaan esimerkiksi Baltian maissa ja paikoin Ruotsissa tulvat ajoittuivat vielä 60- ja 70-luvuilla tyypillisesti huhtikuuhun, sen jälkeen lumien aikaistuneesta sulamisesta johtuen pikemminkin maaliskuuhun. Suuntaus on ollut sama myös Suomen etelä- ja länsirannikolla.
Monin paikoin Iso-Britannian pohjoisosissa, Irlannin länsiosissa, Pohjois-Saksassa ja Skandinavian rannikkoseuduilla tulvat ovat puolestaan viime vuosikymmeninä ajoittuneet noin kaksi viikkoa myöhempään ajankohtaan kuin aikaisemmin. Tulvat ovat myöhentyneet myös osissa Välimeren rannikkoa.
Kuva 2. Tulvien ajankohtien muuttuminen Euroopassa, 1960-2010. Kts. kuvaus alla. © Science 11 Aug 2017
Tutkimusraportti
Lisätietoja
-
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 307, 040 508 1004, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi (tavoitettavissa sunnuntaihin 13.8. asti)
-
Ryhmäpäällikkö Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (tavoitettavissa maanantaista 14.8. alkaen)
Kuvat tiedotusvälineiden käyttöön
- Kuva 1: Vuoden suurimman tulvan keskimääräinen ajankohta Euroopassa, 1960-2010. © Science 11 Aug 2017 (jpg, 354 KB)
Nuoli kuvaa yksittäistä tutkimuksessa käytettyä havaintoasemaa (n=4062). Nuolen väri ja suunta kertoo vuoden suurimman tulvan keskimääräisen ajankohdan ja nuolen pituus kuvaa, kuinka vahvasti vuoden suurimmat tulvat ajoittuvat asemalla samaan ajankohtaan (0, suurimmat tulvat ajoittuvat asemalla tasaisesti ympäri vuoden, 1 vuoden suurin tulva sattuu aina samana päivänä).
- Kuva 2. Tulvien ajankohtien muuttuminen Euroopassa, 1960-2010. © Science 11 Aug 2017 (jpg, 197 KB)
Väri kertoo ajankohdan muuttumisesta (kuinka monta päivää vuosikymmentä kohti). Kartassa on merkitty alueita, joilla ajankohtien muuttumisella on erilaiset taustat. Alue 1: Koillis-Eurooppa (aikaisempi lumien sulaminen); Alue 2: Pohjanmeri (myöhäisemmät talvimyrskyt); Alue 3: Länsi-Eurooppa Atlantin rannikolla (aikaisempi maan kosteuden maksimi); Alue 4 tietyt osat Välimeren rannalla (Atlantin voimakkaampi vaikutus talvisin).