Stefan Fronzek © Elina Fronzek
Palsasuot ovat ekologisesti arvokkaita suoalueita. Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi subarktisten soiden monimuotoisuuteen ja alueelliseen hiilitaseeseen, selviää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vanhemman tutkijan Stefan Fronzekin väitöskirjasta. Stefan Fronzekin väitöstutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia palsojen esiintymisalueisiin Fennoskandian pohjoisosassa 2000-luvulla. Väitöksessä saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tutkittujen alueiden luonnonsuojelun suunnittelussa. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 23.8. Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
Tutkimus tarkasteli erityisesti vaihtoehtoisia tapoja luonnehtia tulevaisuuden ilmastoa, vaihtoehtojen käyttämistä vaikutusmalleissa sekä tapoja tuottaa määrällisiä arvioita epävarmuudesta vaikutusennusteissa. Ilmastonmuutosennusteet pohjautuivat globaaleihin ja alueellisiin ilmastomalleihin, ja väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ilmastomallien epävarmuustekijät heijastuvat vaikutusmalleihin.
Tutkimuksessa kehitettiin tilastollisia malleja, joiden avulla ennustettiin tulevaisuudessa palsoille soveltuvia alueita. Selittävinä tekijöinä oli erityisesti lämpötila ja sademäärä. Niiden pohjalta voitiin tuottaa niin sanottuja vaikutusvastepintoja, joiden avulla voitiin tarkastella, miten muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat palsasoiden esiintymiseen. Vaikutusvastepintojen avulla voidaan myös tarkastella aikaisempaa monipuolisemmin mallien luotettavuutta ja ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteita. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten ilmastonmuutokset vaikuttavat palsoihin.
Kun käytettiin uusien tulosten pohjalta luotettavimmaksi arvioitua mallia, palsasoiden leviämisalueen ennustettiin pienevän huomattavasti 2000-luvun loppupuolella. Palsasoiden leviämisalueen arvioitiin katoavan kokonaan, jos lämpötila nousee yli neljä astetta verrattuna ajanjakson 1961-1990 lämpötiloihin. Riski, että tämä tapahtuu ennen vuotta 2100 on arvioiden mukaan 43% matalalla kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla ja 100% korkealla kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla. Ilmastoennusteiden epävarmuudet heikentävät ennusteiden luotettavuutta, mutta myös vaikutusmallien rakenteelliset erot näyttivät olevan suuri epävarmuustekijä.
Muutokset palsojen esiintymisalueissa vaikuttavat mahdollisesti merkittävästi subarktisten soiden monimuotoisuuteen ja alueelliseen hiilitaseeseen. Väitöskirjan tietoja voidaankin käyttää hyväksi luonnonsuojelun suunnittelussa Fennoskandian alueilla, joissa palsasuot ovat vaarassa. Lisäksi tutkimuksessa kehitettyjä uusia metodeja voidaan käyttää myös muihin ilmastoherkkiin vaikutusmalleihin.
Väitöstilaisuus on perjantaina 23.8.2013 klo 12 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, os. Unioninkatu 34, Helsinki.
Vastaväittäjänä Dr. Pamela M. Berry Oxfordin yliopisto, Environmental Change Institute, Iso-Britannia.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Stefan Fronzek, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 762, etunimi.sukunimi.@ymparisto.fi