Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö -teema

UUSIA TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Ainoana tutkimuslaitoksena Suomessa SYKE keskittyy Itämereen sekä pinta- ja pohjavesiin yhtenä kokonaisuutena. SYKE tuottaa tietoa ja ratkaisuja Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen suojelun ja kestävän käytön tueksi.

 
 

”Vuonna 2012 aloittaneen teema-alueen tarkoitus on entisestään parantaa tutkimuksen ulottumista maalta sisävesien kautta merelle ja kytkeä vedet osaksi laajempia ympäristökysymyksiä”, perustelevat teemavastaavat Seppo Rekolainen ja Paula Kankaanpää. ”Käytännön työssä verkotumme tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden kanssa laaja-alaisen tarkastelun varmistamiseksi.”

”SYKEllä on meri- ja vesiasioissa ainutlaatuinen asema: tutkimustyömme palvelee ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan toteuttamista. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa kartoitamme myös meriympäristöä merialuesuunnittelun mahdollistamiseksi”, Rekolainen ja Kankaanpää toteavat.

Ajankohtaisen vesitilanteen seurantatiedot ja levätilannetiedotukset ovat aihepiirin julkisuudessa eniten näkyviä tuotteita. SYKE seuraa myös esimerkiksi vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja kehittää siihen liittyviä tietojärjestelmiä. Uudet havaintojärjestelmät hyödyntävät entistä enemmän automatisoitua havaintojenkeruuta ja kansalaisten tekemää omaehtoista havainnointia.

Teemassa panostetaan lisäksi kansainvälistä huippua olevaan kokeelliseen tutkimukseen ja vesiekosysteemien toimintaa kuvaavaan ja ennustavaan mallinnukseen.

Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävässä painopisteenä ovat torjuntavalmiuden ja -tekniikoiden parantaminen mm. avomeren aallokko- ja jääolosuhteissa, matalissa vesissä sekä uponneen öljyn poistamisessa.

SYKEn tutkimusalukset Aranda ja Muikku ovat monipuolisia merentutkimukseen erikoistuneita aluksia.

Teemavastaavat

Seppo Rekolainen  

Vesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paula Kankaanpää  

Merikeskuksen johtaja Paula Kankaanpää

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Henkilöstön yhteystiedot

Katso Vesikeskus ja Merikeskus henkilöhausta.



Tiedotteita

RSS
  • Maatalouden ravinteiden kulkeutumisen seurantaan kehitteillä kattava mallinnusjärjestelmä 23.9.2016
    Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke kehittävät yhdessä mallinnusjärjestelmää, jonka avulla saadaan entistä tarkempi ja kokonaisvaltaisempi kuva ravinteiden liikkeistä eläinsuojista ja peltolohkoilta vesistöihin ja sieltä merialueille. Kun käsitys ravinteiden kierrätyksen ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista tarkentuu, ravinteiden kierrätystä voidaan ohjata kustannustehokkaasti.
  • Vuoden suurin öljyntorjuntaharjoitus Helsingin edustalla 12.-15.9.2016 12.9.2016
    Suomen ympäristökeskus SYKE järjestää yhdessä muiden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisten kanssa vuoden suurimman kansallisen öljyntorjuntaharjoituksen Helsingin edustalla 12.-15.9.2016. Harjoituksen pääteemoja ovat johtaminen, tilannekuvan luonti BORIS-järjestelmällä sekä viranomaisyhteistyö.
  • Suomenlahden tilasta kolmen maan ainutlaatuisen laaja katsaus 2.9.2016
    Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut Suomenlahden tila-arvion, joka kokoaa yhteen yli sadan suomalaisen, venäläisen ja virolaisen tutkijan tutkimustulokset. Yli 300-sivuinen julkaisu sisältää tuoretta tietoa mm. rehevöitymisestä, haitallisista aineista, vieraslajeista, melusta, meriliikenteestä sekä muoviroskista. Julkaisu on merkittävin tulos maiden välisestä Suomenlahti-vuodesta.
  • Suolapulssit parantaneet Itämeren pääaltaan tilaa 2.9.2016
    Itämereen vuosina 2014, 2015 ja 2016 saapuneiden suolapulssien vaikutukset näkyvät happitilanteen paranemisena Gotlannin itä- ja eteläpuolisilla syvännealueilla. Itämeren hapeton pohja-alue on kesään 2014 verrattuna huomattavasti pienentynyt, mutta koko pääaltaan rikkivetypitoista syvää vettä pulssit eivät ole kyenneet hapettamaan. Pulssin edellään työntämän Gotlannin syvänteen vanhan veden vaikutus näkyy Suomenlahden suualueella.
  • Valtakunnallinen leväyhteenveto 2016: Leväkesä alkoi aikaisin, mutta tyrehtyi loppukesää kohti 1.9.2016
    Sinilevät alkoivat runsastua tänä kesänä aikaisin, mutta loppukesästä pintakukintatilanne oli keskimääräistä rauhallisempi. Suomen lounaisilla avomerialueilla sinileviä oli runsaasti veteen sekoittuneena pitkin kesää, mutta pitkäkestoisia pintalauttoja ei tuulisuuden takia päässyt muodostumaan. Järvillä sinilevää oli runsaasti yksittäisillä viikoilla, mutta elokuun alkupuolella levähavaintoja on tehty poikkeuksellisen vähän.
Lisää tiedotteita
Julkaistu 3.10.2014 klo 15.04, päivitetty 11.1.2016 klo 16.48
Kohderyhmä: