Erityisesti vaatteiden ja urheiluvälineiden kirpputorihinnat ovat uusia tuotteita edullisempia. Kuva: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää
Suomen ympäristökeskuksen ja HSY:n yhteistiedote
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat tehneet yhteistyökumppaneidensa kanssa alustavan selvityksen siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy kirpputoreille ja käytetyn tavaran nettimarkkinoille kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Selvityksessä tarkasteltiin myös kirpputoritiheyttä, tavaroiden jälleenmyyntiarvoa sekä uudelleenkäyttöön liittyviä liiketoimintahaasteita ja -mahdollisuuksia. Selvitykseen valittuja tuoteryhmiä olivat vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet.
Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita.
”Painolla mitattuna käytetyt huonekalut vaihtavat eniten omistajaansa ja kappalemäärällisesti vaatteet ja kengät. Arviomme on, että vaatteita ja kenkiä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, huonekaluja sekä urheiluvälineitä ostetaan ja myydään erilaisissa nettipalveluissa ja kirpputoreilla painomäärällisesti vuosittain runsaat 56 000 tonnia. Tämä on noin kaksi prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Massana merkittävin tuoteryhmä on huonekalut, yhteensä vajaat 35 000 tonnia”, tutkimusinsinööri Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vain pieni osuus tuotteista käytetään uudelleen
Suomessa päätyy liian paljon käyttökelpoista tavaraa jätteeksi. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä.
”Tarvitsemme kuitenkin edelleen uusia liiketoimintamalleja, jotka vähentävät uusien tavaroiden ostamisen tarvetta. Myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota”, HSY:n materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme sanoo.
Tampereella suurin kirpputoritiheys
Tarkastelluista kaupungeista suurin kirpputoritiheys oli Tampereella, jossa kirpputoreja oli noin 37 eli yksi kirpputori jokaista 6 200 asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirpputoritiheys on pienin, paikallisilla kirpputoritoimijoilla on yli 90 toimipistettä ja lisäksi valtakunnallisilla kirpputoritoimijoilla yli 20 kirpputoria. Tämä tarkoittaa, että kirpputoreja on yksi noin 9 900 asukasta kohden.
Kirpputorien tuotteet ovat edullisia uuteen tuotteeseen verrattuna. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Arvonsa säilyttivät brändituotteet. Tosin hinta saattoi vaihdella yksittäisessä kauppatilanteessa merkittävästi.
”Etenkin vaatteet ja urheiluvälineet menettivät arvoaan. Syynä voi olla esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu”, tutkija Hanna Eskelinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Suomessa ei ole ollut saatavilla tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy uudelleenkäyttöön. Tietoa on puuttunut myös kaupan volyymista sekä siitä, kuinka paljon käyttökelpoista tavaraa päätyy jätteeksi. Nyt julkaistu selvitys antaa suuntaa-antavan kuvan uudelleenkäyttöön päätyvistä tuotemääristä. Todelliset määrät ovat suurempia.
Selvitys on osa 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -yhteishanketta (CircHubs), jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella. Hankkeessa ovat mukana SYKE, HSY, Business Tampere, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Kiertokaari Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Ekokumppanit. Lisäksi Suomen Kiertovoima ry on osallistunut uudelleenkäyttöselvityksen tekemiseen.
Kuva 1: Kaupunkien kirpputoritiheys ja tuotteiden uudelleenkäyttö asukasta kohden
Kuva 2: Eri tuoteryhmien hintavertailua uutena ja nettikirpputorien myynti-ilmoituksissa
Selvitys
Näin selvitys tehtiin:
Kirpputorien määrää arvioitiin ottamalla mukaan paikallisten kirpputorien ja kierrätyskeskusten, valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden ja vertaisverkkokauppatoimijoiden arvio valittujen tuoteryhmien uudelleenkäyttöön ohjautuvasta määrästä vuositasolla.
Selvityksen ulkopuolelle rajattiin muun muassa antiikkiliikkeet, huutokaupat, kirjastojen annetaan-pisteet sekä Varustelekan tapaiset käytettyjä tavaroita myyvät kaupat. Tämän lisäksi selvityksestä rajattiin pois ilman välikäsiä tapahtuva tavaroiden luovutus ja myynti (esimerkiksi ilmoitustaulumyynnit, viikonloppukirppikset, tutuille annetut ja myydyt tavarat). Näin ollen määräarviot antavat vain suuntaa-antavan kuvan seutujen uudelleenkäyttöön päätyvistä tavaravirroista ja todelliset määrät ovat suurempia.
Tuotteiden uudelleenkäytön arvioinnissa on huomioitu tuotteiden keskimääräiset painot. Hävikki rajattiin pois, eli arvioon otettiin mukaan vain myydyt ja annetut tavaramäärät. Vertaisverkkokauppojen myyntimäärien arvioinnissa lähtötietona käytettiin eräällä keskeisellä toimijalla valtakunnallisesti myynnissä olevien tuotteiden määriä.
Lisätietoja
Tutkija Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1592, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme, HSY, puh. 040 588 1262, henna.teerihalme@hsy.fi