Sinilevälautat Suomen merialueilla viikolla 31. Kuvassa vaaleansinisillä alueilla levä on pääasiassa ylempään vesipatsaaseen sekoittuneena, keltaisilla alueilla on todennäköistä pintalevää. Punaiset alueet ovat pintalevälautta-alueita. © ESRI World Light Grey Base, SYKEn satelliittitulkintatuote 30.7. -1 .8.2018
Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt viime viikosta. Sinilevää on silti edelleen etenkin Suomenlahdella sekoittuneena veteen sekä pintaesiintymänä Selkämeren eteläosassa ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Uusia pintakukintoja voi vielä esiintyä, jos tyyni ja helteinen sää jatkuu.
Sinilevätilanne Suomen merialueilla helpottunut, Itämeren pääaltaalla laajoja sinilevälauttoja
”Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt. Suomenlahdella ei enää ole laajoja sinilevälauttoja, mutta veteen sekoittunutta sinilevää on kuitenkin koko Suomenlahden alueella, voimakkaimmin Hangon ja Porkkalan välisellä avomerialueella. Myöskään Selkämeren avomerialueella ei enää näy sinilevälauttaa, mutta Selkämeren eteläosassa rannikon läheisyydessä Porin eteläpuolella on sinilevien pintaesiintymää. Ahvenanmaan eteläpuolisella alueella on yhä sinilevälauttoja, jotka lisääntyvät lähestyttäessä Gotlantia ja Ruotsin rannikkoa”, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Voimakkain sinileväkukinta sijoittuu nyt Suomen merialueiden ulkopuolelle, Itämeren pääaltaalle Gotlannin itä- ja länsipuolille. Tiedot perustuvat satelliittihavaintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.
SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Selkämerellä Porin eteläpuoliset sinileväesiintymät liikkuvat edelleen lähemmäs Suomen rannikkoa. Itämeren pääaltaan sinilevälautat liikkuvat idän ja kaakon suuntaan. Sunnuntaina ja maanantaina on ilmatieteen laitoksen mukaan odotettavissa voimakkaampia tuulia ja aallokkoa, jotka voivat edelleen hajottaa sinilevälauttoja ja estää uusien muodostumista. Veden sekoittuminen voi myös nostaa ravinnepitoista vettä pintakerroksiin.
Järvi-Meriwikiin on ilmoitettu sinilevähavaintoja Suomenlahden itärannikolta Selkämerelle Vaasan korkeudelle saakka. Ilmoitusten määrä on vähentynyt aiemmista viikoista eikä yhtään ilmoitusta erittäin runsaasta sinileväesiintymästä enää kuluneen viikon aikana ole tullut. Vaasan pohjoispuoliselta Suomen rannikolta sinilevähavaintoja ei ole ilmoitettu. Rannikoilla paikalliset erot sinilevätilanteessa voivat kuitenkin olla suuria ja sinilevätilanne voi vaihdella samallakin paikalla nopeasti parempaan tai huonompaan suuntaan.
Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella sinilevien valtalajit ovat edelleen Aphanizomenon sp. ja Dolichospermum sp., joka saattaa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Yhteisössä on runsaasti jo hajoamisvaiheessa olevaa huonokuntoista sinilevää.
Merivesi on edelleen lämmintä Suomen merialueilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan avomerellä pintalämpötilat ovat pääosin noin 20-24 astetta. Suomenlahdella Viron pohjoisrannikolle on kummunnut syvemmistä kerroksista viileää vettä, joten tuolla alueella meriveden pintalämpötila on vain noin 10 asteista.
Järvillä runsaat sinilevähavainnot vähentyneet
”Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Viime viikonlopun tuulet sekoittivat pintakukintoja takaisin vesipatsaaseen. Tyynen ja helteisen sään jatkuessa uusia pintakukintoja voi kuitenkin vielä esiintyä”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 42:lla, runsaasti 11:lla ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut runsaasti edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä. Muutamalla seurantajärvellä sinilevätilanne on kestänyt jo pari kuukautta. Erittäin runsas kukinta on Vihdin Enäjärveltä, jolla tapahtui kaksi viikkoa sitten simpukoiden joukkokuolema. Suoraa yhteyttä simpukoiden kuoleman ja sinilevän välillä ei ole voitu todentaa.
Kansalaisilta on tullut yhä useita sinilevähavaintoja, jotka painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen. Yleensä on havaittu hieman sinilevää. Runsaasta sinilevästä on tullut Järvi-meriwikiin tällä viikolla viisi kansalaishavaintoa.
Sisävesien pintalämpötilat ovat edelleen useita asteita keskimääräistä lämpimämpiä koko maassa. Pintavesien lämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 24-26 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 23-25 astetta ja Lapissa 16-23 astetta.
Kansalaishavainnot tärkeitä — ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Varo sinileväistä vettä
Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Iso kartta viikon 31 levätilanteesta
Lisää aiheesta
Valtakunnallinen levätiedotus
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Merialueilta
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila
Erikoistutkija Laura Uusitalo Suomen ympäristökeskus SYKE (3.8.saakka)
puh. 0295 251 719, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja Suomen ympäristökeskus SYKE (6.8.alkaen)
puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintä
Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 997, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi